tiistai 5. heinäkuuta 2022

Juoksutarinoita 7. Suomenselän nuorisoviestit (6.6.1992)

Yritän liimata vuoden '73 Porsche Carrera 911:n valosettiä paikalleen. Se on kopioitu autosta, jolla ajoi Björn Waldegård. Serkullani on saman niminen kissa.

Isä tulee yllättäen huoneeseen. Sammutan kasettisoittimen, jossa soi Juice Leskinen Grand Slamin Taivaan Kappaleita. Se on kopioitu Tuomolta. 

- Mitäs räminää täällä taas kuunnellaan?
- Juicea.
- No se on räminää. Ja paskaa. Kassu soitti. Sun pitääs mennä viestijoukkueeseen sataselle.
- Koska?
- Lauantaina, mutta huomenna on treenit.
- Ketä muita siinä juoksee?
- Ville ainakin. Muita en muista.
- Joo. 

---

Isä ajaa minut Alavuden urheilukentälle. Kassun pitäisi olla pituuspaikalla. Loikin katsomon läpi sinne. Siellä näyttää olevan kaksi muutakin poikaa, joista toinen on Ville. 

- Terve! Minä olen Kassu. Meidän pitäis tänään treenata vähän viestivaihtoja. Odotetaan vielä hetki, Ramin pitäis tulla vielä.

Ville ja toinen poika tuntevat toisensa. En sano mitään. Tarkkailen. Suoran päästä kävelee hitaasti poika APV:n keltamustassa takissa. Se on varmaan Rami. 

Meiltä kysytään nimet ja ollaanko juostu viestejä. Kukaan ei ole juossut kapulan kanssa radalla. Viestejä kyllä. 

Ramilla on jenkkisiili ja roikkuva sarvikorvakoru. Onkohan se kovis? Ville naureskelee ja kertoo juttuja. Kolmas poika on Christian. Silläkin on jenkkisiilitukka. Ne kaikki pelaa varmaan jalkapalloa. Ville on keskustasta, Christian ja Rami varmaan Asemalta. 

Me tehdään jotain tylsiä koordinaatiojuttuja ja kävellään kapulan kanssa peräkkäin. Siitä ei tahdo tulla mitään, kun Ville nauraa koko ajan.

- Sitten katsotaan juoksujärjestystä. Otetaan ensin telinelähtö! 

Kauhistun. En osaa sitä ollenkaan. Olen lähtenyt vain pystystä ja kotona hiekkatiellä kuopista. Muutaman yrityksen jälkeen on selvää, että aloittaja on Rami. Minä olen selvästi huonoin. Hävettää. Hävettää myös minun isot lenkkarit, joissa on "kasvunvaraa". 42 kokoa ja 11 ikää. 

Saan osuudekseni takasuoran, joten Rami tuo minulle kapulan, minä vien Christianille ja Ville ankkuroi. Vaihdot menevät harjoituksessa hyvin.

---

Verrytellään yhdessä. Harjoitellaan vaihtoja lyhyillä matkoilla ja käydään Kassun kanssa katsomassa ennakkoteipit mistä lähdetään juoksemaan, kun tuoja on sen kohdalla.

Meidän vuoro. Juostaan nelosradalla. Vieressä on Virtain joukkue. VirtUlla on myös joku vanhojen miesten joukkue samassa kisassa.

Pam! Rami lähtee hyvin, mutta VirtU:n juoksija tulee ensin kaarteesta ulos. Teippi, lähden juoksemaan. "Hep!". Käsi taakse, pidä paikalla. Naps. Kapula osuu ekalla. Jään VirtUsta, mutta saatetaan olla kolmen joukossa. Christian lähtee liikkeelle. Huudan niin kovaa kuin pystyn. "HEP!!!". Christian ojentaa käden ja osun kerralla siihen. Christian painaa itsensä etukenoon ja on lähellä johtaa. Minä katson etten jää muiden alle ja lähden juoksemaan keskikenttää ja maalia kohti. Ville saa kapulan. Vähän ehkä hidas vaihto. Ollaan toisena, mutta Ville on nopea. Polvet nousee korkealle, kun Ville tulee loppusuoraa. Ollaan selvästi ekana maalissa! Voitettiin!

Juostaan maaliin. Kassu tulee meitä taputtelemaan selkään. Juostiin vissiin hyvä aika. Lähdetään odottelemaan palkintojenjakoa.

---

Tein pienenä paljon pienoismalleja. Tuo Porsche on edelleen hienoin sarja, mitä olen tehnyt. Minua harmitti, kun en ollut niin hyvä kuin ne, joiden malleja oli V8-lehdessä. 

Sapsun koulussa oli aina joku levy suosikkina. Se saattoi olla vähän outokin pikkupojille, koska oppilaita oli vähän. Alle 30. Juicen Taivaan kappaleita oli kova juttu. Se oli vähän kuin räppiä ja se oli pikkuisen rivo. Daisarit ja Action!

Kassu oli jännä setä. Aika isokokoinen urheilukentille. Kassun tytöt urheili. Nuorempi tyttö oli minun vanhojentanssipari. Se ei varmaan hänelle jäänyt ikimuistoiseksi kokemukseksi. Kävin vain yhdet tanssitreenit ja niistäkin olin puolet paikalla. Emme olleet tuota ennen tekemisissä, eikä varmaan tuon takia jälkikäteenkään. Pahoittelut. 

Suomenselän kisat käsitti Suomenselän Sanomien levikkialueen. Eli seurat olivat pääasiassa Alavuden Urheilijat, Kuortaneen Kunto, Lehtimäen Jyske, Soinin Sisu, Töysän Veto, Virtain Urheilijat ja Ähtärin Urheilijat. 

Viestijoukkueeseen pääsy oli iso asia, koska muut juoksijat olivat isoilta kouluilta ja lähtökohtaisesti cooleja. Villen jo tiesin maastojuoksuista. Ville oli aina iloinen, hyvin vitsikäs sälli. Rami oli vähän teennäisenkin rento ja tietysti kovis, koska korvakoru. Hyvä tyyppi joka tapauksessa. Siskoni joukkue taisi tehdä jopa piirin ennätyksen noissa kisoissa. 

Chrisse oli nimenä jotenkin tuttu, koska kaverini kehuivat hänen jäkis- ja jalistaitojaan. Chrisse oli yläasteen samalla luokalla, mutta vasta lukiossa olimme hyvinkin tiiviisti samassa porukassa Chrissen ja aikaisempien jaksojen Mikon kanssa. Mainioita urheilijanuorukaisia, joita en ole nähnyt liian pitkään aikaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti