Merisuolaa ja muurinpohjalettuja.

Aloitan omaperäisesti: Vaarojen maraton lähestyy. Sen verta treeni on nostanut urheilijan asennetta, että yksi hierontakin on käyty. Jalat hyvät, lapojen väli jumissa. Se on tätä istumatyöpaskaa.

Polkuja olen tallannut, jopa lihaskuntoa iltaisin tehnyt. On uudet kengät ja urheilujuomaa. Aivan vallattomaksi meinaa mennä. Olen jopa säästynyt flunssalta, vaikka lounasseura on yrittänyt sitä minullekin tarjota. Lasken, että tässä on tehty kaksi erinomaista harjoitusta. Ensiksi 30km Herajärven maastoa hiihtäjän ja suunnistajan kanssa. Kiireisiä miehiä. Ei olisi saanut edes kenkiä solmia. Opettelin ukoilta maastoaskelta. Ja eihän sitä tiedä vaikka tarvis tasatyöntöä Ryläyksen tasaisemmilla pätkillä. Usko huippusuunnistajien suunnistustaitoon kyllä hiukan horjui. Selkeätä polkua juostiin paikkaan, jossa ei polkua enää ollutkaan. Taitaa nuo suunnistuslähetykset olla käsikirjoitettuja. Onneksi hiihtäjä osasi tielle takaisin.

Tuo kierros oli hyvä muistutus siitä, ettei kannata ihan hullua laukkaa liikenteeseen lähteä. Voipi tulla taksikeikka.

Toisen napsuttelin tänään. Paikallinen underground-hölkkä Noljakan Nylkytys järjestettiin juurikin tänään. Vähän myöhään sain tiedon tapahtumasta, mutta sen verran, että aioin osallistua. Matkana oli 22km, joka oikeasti oli GPS:n mukaan aika tarkasti se puolimaran mitta. Tarkoituksena oli juosta siellä VK-alueen tuntumassa. Aika hyvin se siellä pysyikin. Keskisyke 171. Aika 1.26,09.

Itse en oikein nauti kisoissa sellaisesta vauhdin sahaamisesta. Trendi meni vähän sellaiseksi viiden kilometrin jälkeen. En sitä jaksanut katsella, joten nappasin ysistä kymppiin 3.35-kilsan. Kovaahan se ei ole, mutta kyllä se tuntui tepsivän. Tästä eteenpäin sain juossennella yssisseni. 

Aika helppoa oli. Takareisi vähän jökitti 17-18, mutta viime kilsoille asetettu pitkä ylämäki jotenkin laukaisi sen paremmaksi. Tapahtumassa oli aitoa kotikutoisuutta. Osallistumismaksua vastaan sai makkaraa, saunan, nokipannukahvia, pullaa, banaania ja muurinpohjalettuja. Palkinnot jaettiin pärstäkertoimella eli jakaja arvioi, mikä palkinto kellekin saattaisi sopia. Melko helposti vaihtaisin kaikki pokaalit, mitä kilpailuissa jaetaan tuohon nokipannukahvi-muurinpohjalettu-comboon. Tulokset näkee sitten netistä. Pölynkerääjiä ei kotona varsinaisesti kaivata lisää.

Kisassa testasin kramppeja vastaan myös uutta asetta. Merisuolaa. Kolme kilometriä ennen maalia, otin pari murusta kielen alle. Se tuntui kyllä tehoavan. Voi olla henkistä, mutta varsinkaan tuolla 4,5h:n Vaarojen maralla ei oikein maistu perusjutut. Tuo pelkkä suola voisi toimia. Katsotaan. 

Loppuaika vaan juoksennellaan. Viikon päästä Pohjanmaalla voisi tosin käydä testaamassa, miten kotikylän pururadan tonni kulkee. Samahan se oikeastaan on, mitä tässä loppuajan tekee. Pahalta se Kolin satamassa kuitenkin tuntuu.

Seitsemän viikkoa Tiibetissä

Tiistaina tulee täyteen seitsemän viikkoa flunssaa. Mahtavaa, siis mahtavaa! Mitään sen suurempaa kuumetta ei ole. Peruskaava on ollut sellainen, että maanantaina ja tiistaina nuhaa, keskiviikko ja torstai suht ok, perjantaina pientä yskää, ja viikonloppuna sopivana mixinä molempia. Näin on siis menty ihan useampi viikko. Liikkuminen onnistuu, mutta vaivainen kevyt lenkkikin polttaa keuhkoissa. Flunssassa on koko perhe Wiskiä lukuunottamatta.

Marras-joulukuun ratatreeneillä hankitut ominaisuudet ovat uskoakseni lenssun myötä kehosta kadonneet. Hallikausi jäi myös käymättä. Periaatteessa olisi vielä mahdollisuus juosta maaliskuun alussa 2000m tai sitten SP:n kanssa 3 tonnia. Tai eihän se ole SP:n kanssa, vaan samassa kisassa. 9.30 vois 3000m mennä. Ehkä. Tuskin menisi.

Hallikisoja on järjestetty ja pm-kisat olivatkin mielenkiintoiset pienestä veteraanipainotuksesta huolimatta. OK-Karjalainen on kummallisen ganglio-ongelman jälkeen äitynyt hyvään talvikuntoon. Nopeutta, tekniikkaa ja juoksuvoimaa on yritetty kehittää. Jollain tasolla jopa onnistuttu. SM-hallit Kuortaneella tulevat olemaan talvikunnon päämittari. Saa nähdä kuinka 15-v kalamies pärjää Kuortaneen jyrkkäkaarteisella. Veikkaisin, että turhan hyvin. On nimittäin muutamaa nimeä lukuunottamatta 17-vuotiaiden nykytaso kestomatkoilla aika matala. Keskimatkoilla mennään erään T.Lehtisen tasolla, mutta pidemmillä matkoilla on tuon kultakutrin aikoihin vielä matkaa. Näistä aikavertailuista kuitenkin pientä sanailua syntyy Jirin ja Tohon välille. Toho muuten hiihtää ensi vuonna Marcialongan. Hullu jätkä.

Loppuun pieni tunnustus Stelle: Tykkään nykyään Slayerista. Olisi pitänyt vanhempia kuunnella Raasto-foorumin kulta-aikoina. Siksipä loppuun Stam1nan uudelta levyltä kolmen kuuntelukerran jälkeen paras biisi:

Jos et veikannut, et myöskään tule voittamaan!

Pe 29.1-Ma 8.2: LEPO - Takareisi paskana. En oikeasti tehnyt mitään. Vähän koiran kanssa kävelin.

Ti 9.2: Vesijuoksu 30min - Ihan kevyttä pyöritystä, tylsää muttei sattunut.

Ke 10.2: Kehonhallinta 50min + 1km hölkkää - Sekään ei hirmuisen pahalta tuntunut. Vähän illalla aristi reittä.

To 11.2: Punttisali 45min - Etupäässä yläpäätä treenattiin.

Viimeinkin alkaa takareisi tottelemaan. Ei se kivuton ja oireeton vieläkään ole, mutta kyllä se parempaan suuntaan on mennynnä. Tässä treenaamattomuuden tuskassa on elämäänsä kaivannut jotain kuritusta, joten päätti tehdä sen roikkuvan lopputyön hän. Taikuri on yllättänyt itsensäkin ja tehnyt kyseistä kirjoitushommaa nyt jokaikinen päivä.

Se siitä elämästä. Siirrytään siis tärkeimpään eli Olympiaveikkaukseen!!!

Mukana on tiukka neljäntoista hengen rypäs, joten 140€ olisi tuota pottia sitten jaettavaksi. Enemmänkin oli luvannut osallistua, mutta kaikilta on tainnut täyttövaiheessa mennä hermot. Ainakin yhdeltä on. Toki jumboakin sitten muistetaan jollain vetävällä palkinnolla. Ne, jotka eivät ole vielä maksaneet, niin maksua tiskiin. Yritetään päivitellä tilannetta joka kilpailupäivän jälkeen. Säännöistä vielä sen verta, että elämme virallisien tuloksien mukaan.

Kilpailevat joukkueet (intimiteettisuojan takia lempinimillä):

• Tuomo Lehtinen
• Johku
• Toomio 1
• Toomio 2
• Poju
• Häkster
• Jalo
• Kuru
• Pikachu
• Santtu
• Vänksä
• Silsa Uuhi
• Toimiston Sartsa

Ennakkospekulointia

Ensimmäisinä lajeina tiskiin lävähtelee HS 106m mäkihyppy ja naisten 7,5km ampumahiihto. Matti Hautamäen Matti ei päässyt hyppäävään joukkueeseen, mutta onhan siellä Kulta-Janne! Yleensä näissä Olympiamäissä vaan on ollut joku puolituntematon jamppa voittopallilla ja oma veikkaus onkin Pascal Bodmerin kultamitali. Ampumahiihdossa on odotettavissa jännittävä suomalaisnäytelmä - Jääkö jompi kumpi alle 3min kärkeen?

Veikkauksen tiimoilta mäkihypyssä ainut kultaan ja nimenomaan Ahosen kultaan uskova on Santtu. Häksteriltä ei sen sijaan luottoa löydy. Veikkauksena vasta 9. sija. Kaikkien veikkauksien keskiarvo oli 5. sija.

Ampumahiihdossa suomalaisnaikkosten menestykseen uskoo eniten Toomio 2, joka veikkaa jopa 9. sijaa. Hän kuulemma perustaa veikkauksen sille, että kaikki epäillyt dopingkäryäjät lähtevät nimenomaan ampumahiihdosta. Toimiston Sartsa kaikkivoipana tietäjänä arvuuttelee 32. sijan olevan totuus. Keskiarvo tässä veikkaajien kesken 17.

Eli mielenkiinnolla seurataan ja jännitetään. Huomattavan jännitävä on myös arvuutella, keitä joukkueiden salanimien taa kätkeytyy. Esimerkiksi itselleni on nimimerkki Tuomo Lehtinen tuonut päänvaivaa.

PS. Stam1nan uusi levy on huipukasta! Tästä tulee syväluotaava arvostelu jossain vaiheessa tähän blogiin.

Tuom(i)o

Ma: lepoa vain, melko väsy

Ti: Aamu: Arturolle herättelevä treeni päivä: 3km + 2x100m + 7x400m/ka. 66,7/2min + 2km - Arturoksen kanssa tahkottiin. Kyllä juoksulihakset aika heikolla hapella. 2 viimeistä nelisatasta oli jopa surullisia loppusuoran osalta.

Ke: 14km kevyttä, ka-syke 128, 1.09 - jalat väsyneet, mutta hengityksen osilta helppoa.

Niin vedettiin Barrioksen kanssa vaan nelisatasia. Voi että oli perseestä. Toisaalta hienoa, mutta toisaalta kyllä niin paskaakin. Tekniikka on jotenkin hukassa. Tuomo kyllä osaa valmentaa, vaikkei paljon muuta osaakaan. Tuomo myös huomaa juoksusta paljon asioita. Vasen käsi menee itsellä miten sattuu ja sitä koitin korjata. Perusnopeus on olemassa, mutta nopeaa juoksua on vain vammojen takia tullut niin vähän.

Nyt on mietinnän alla, että juoksisiko pm-kisoissa 400 + 800 vai 400 + 5000 vai 1500 + 800. Toisaalta pitäis juosta sitä kasia, kun sitä on nyt kerran jo koitettu. Lantin toinenkin puoli kiinnostaisi, sillä 5000m:ltä ei ole tilastopajassa tulosta ollenkaan. Olen sen tainnut joskus juosta 16.40 tietämille. Alle 17 kuitenkin pikkuisen. Pikkuisen himoittaisi haastaa Jardaani nelkullakin. Voi näitä vaihtoehtoja... Eli totuus on se, että pitäis tietää juokseeko mitä näistä odotettavista tuloksista: 400m 55-56s, 800m 2.05-2.08, 1500m 4.15-4.20 vai 5000m 16.40-17.30? Jösses, miten säälittävää...

Tuomoke veteli vain parin-kolmensadan alkuverkalla 4.02-vauhtia testin. Ei se tuollakaan kyllä aivan vahvasti mene. Tuon kun olisi tiennyt niin ei olisi tarvinnut Johannalle maksaa Tohon raajan ruhjomisesta... Saakeli, meni rahat hukkaan! Ei sen juoksu ihan hirveältä näyttänyt, mutta ei paljon muutakaan. Saatte tästä videomateriaalia kunhan löydän usb-piuhan.

Alkaa sykemittarikin vedellä viimeisiään, uusi pitäisi ostaa...

Päivän biisi: Stam1na - Hammasratas