perjantai 14. kesäkuuta 2013

Joo hep.

Kuukausi vilahti melko vilkaasti silmien ohi. Maratonin jälkeen työsektorilla oli Eliittikisat. Nipin napin sektorissa pysyivät myös Sm- ja pm-maastot.

Sm-maastoissa aika meni seisoskellessa ja pienempien perään katsellessa. Tulihan tuo sitten itsekin rimpuloitua se nelonen. Heikko oli oma suoritus. Kun ei treenaa, niin ei keuhkot pölyävän maan ja ilmatilan altistamina kovin kivasti toimi. Ja kun ei ole treenannut, ei odotuksetkaan voineet korkealla olla. Hiukan silti harmittaa se, että ikivastukset Saarelma ja Stenbäck loistivat poissaolollaan. Ankeahko juoksu. Tässähän alkaa olla Aholan Asmon raiteilla.

Pm-maastoihin lähdin prima vista. "Jaa, ne on tänään. Menisköhän juoksemaan?" Ihan siedettävästi siellä tossu liikkui. Jack Wolfskin lähti "rauhallisesti" 3.05/km, joten varsinaista vetoapua ei oikein ollut. Reittinä Lykynlammen polut, metsät ja purut. "Tasainen reitti" ei sitä itselleni ihan ollut.

Viikko tämän jälkeen olikin vuoro jo perinteisen Kunniakierros-tapahtuman. Yhtä lailla traditionaaliseksi on käynyt tapani juosta siellä 10km kovaa. Oinonen laputteli kaverina vanhoilla päivillään kolmen tonnin cooperin. Sitten kiristelin vauhtia sen verran, että loppuaika tenavia kierrelen tuli olemaan noin 37.20. Sepä ei ole kummoista kyytiä se. Chef Änkyrä haastoi tässä taaannoin ratakympin vetoon. Minun pitäisi voittaa miestä 3,5min ratakympillä. Taisin lyödä aika huonon vedon. Pitää sitä silti yrittää. 

Tämän jälkeen meni sitten pari viikkoa Eliittikisoja järkkäillessä. Järjestelyt toimivat ihan mainiosti. Sää ja Ruuskasen pojan loukkaantuminen vain verotti yleisömäärää ihan liikaa. Joskus tulee sään osalta huono vuosi. Sille ei voi mitään. Mikä lie todennäköisyys sille, että kuudet kisat on järjestetty, ja niistä neljän aikana on ollut ukkonen ympärillä pyörimässä?

Mutta urheilijoiden huonosta palvelusta ei Joensuun Eliittiä voi kyllä syyttää. Sanoo siihen sitten kuka tahansa ja mitä tahansa. Urheilijoiden ehdoilla pyritään menemään, heille pyritään tarjoamaan sellainen kilpailu kuin haluavat sekä mahdollisimman hyvät olosuhteet valmistautua kilpailuun. Joku ihmetteli, miksi Joensuussa juoksee "kansallisen tason rämpijöitä". Siksi, että nämä "rämpijätkin" ovat tärkeitä urheilijoita.

Hirvos-Katri on ollut kevään aikana työharjoittelussa Katajan toimistolla. Tällainen lyhyt harjoittelupätkä sisäpiirissä, juuri Eliittikisojen aikana on aukaissut urheilijan silmiä melko lailla. Tekisi hyvää kaikille urheilijoille. Aika vähän näkyy ulos siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kasattaessa tämän kokoluokan kisaa.

Eilen kävin ensimmäisen suunnistusreissun. Kerrankin löytyi rastit ihan siedettävästi. Metsäaskel vaan oli hiukan hakusessa.

Loppuun synteettistä sekoilua.