Äiti pyyhkii minun juhlakenkiä. Minä sovitan jotain isän juhlasukkia niiden sängyllä.
- Onko aivan pakko?
- Tietysti on. Heli on sun luokkakaveri ja te ootte siellä isän kanssa lenkillä joka viikko.
- Joka toinen.
- Mitä?
- Että ollaan siellä joka toinen viikko lenkillä, kun välissä ollaan meilläkin! Ekkö sää kuule?
- No niin, käyttäydyhän nyt. Paita pitää silittää vielä.
- Onko pakko laittaa kauluspaitaa?
- Kyllä on.
- Perse.
En halua pitää juhlavaatteita, enkä jaksa lähteä juhliin. Se on tönkköä. Siellä ei ole muita minun ikäisiä kuin Heli ja siellä menee ihan pirun kauan. Ja sitten joudun Samin perään kattomaan.
Porukkaa on helvetisti. En tunne läheskään kaikkia. Tarjolla on voileipäkakkuja, joita ei kukaan täysjärkinen syö ja perinteistä täytekakkua, jossa on liikaa kermaa. Miksi tarjoamiset laitetaan aina nurkkaan, jonne on hankalinta jonottaa?
- Nuoret on, Tomppa, pikkumökissä. Siellä on limpsaa ja namia. Mee sinne!
- Mjoo.
Matti näkee, ettei minua kiinnosta aikuisten touhut. En lähde heti. Yritän mennä salaa, ettei Sanna ja Sami tule mukaan. Lähden silloin, kun ne on hakemassa keksejä. Se limpsakin on laimeaa Soda-Streamia.
Heli asuu kesät pihan hirsimökissä. Semmonen iso leikkimökki. Mökissä on Heli, sen poikakaveri Tero, Timppa, Anna ja Minna. Tero, Anna ja Minna on puolipahiksia. Jotenkin en näe niitä kovin fiksuina. Timppa on ihan hauska, vaikka se on kunnon mopojätkä.
Lähdetään rantaan, koska ne haluaa Heliä lukuun ottamatta polttaa tupakkaa. Minä heittelen kiviä järveen. En pidä tupakanpolttajia minään.
Kun noustaan takaisin pihaan, on siellä joku hässäkkä menossa. Kaikki miehet on pihalla. Isä ja Erkki selostaa jotain ohjeita.
- Isä, mitä on tapahtunut?
- Ulla on karonnu. Matti tuli kysymähän apua ettimiseen. Venes on vissihin löytyny tyhjänä ajelehtimasta.
- Oho!? Se on hukkunu!
- Älä nuan lujaa huura! Voi olla, muttei oo varmaa. Te voisitte Timpan kans lähtiä kattelemaan tuolta Mikon ja Heikin rannasta ja pihoolta. Tulkaa sitten tunnin päästä takaasin!
Jumalauta, nyt on jännää! Heli meni aivan hysteeriseksi, koska Ulla on sen kaveri, vaikkakin kymmeniä vuosia vanhempi. Tytöt jää sitä rauhoittelemaan. Tero juoksee mun ja Timpan perään.
Kierretään pihat ja rannat, mutta mitään ei näy. Juhlahousut on aivan vihreät ruohikossa kävelystä. Tullaan takaisin pihaan. Ulla on löytynyt hukkuneena koulun rannasta. Perttu vissiin löytänyt ja se on vasta 6-vuotias. Varmaan kiva.
---
Ollaan kuulemma kohta Menkijärvellä. Hieno paikka, jota kannattaa katsoa. Kuulemma.
- No niin! Tuas on lentokenttä ja tualla minäkin oon ollut monta kertaa teltas yötä.
- Miks täällä on lentokenttä?
- Tämä on vanha Puolustusvoimien harjootusalue. Ja lähtee siitä purjekoneita ja kaikkia.
- Oliko tuolla panssarivaunu?
- Joo, on siellä joku romu maalina.
Tienlaidassa on muutamia ristejä. Isän mukaan nuoret ajaneet kovaa ja mettään. Metsä on kyllä komeaa. "Mettää palo pirusti sata vuotta sitten."
Alajärvi. Ankea paikka. Olen käynyt katsomassa siellä pesäpalloa. Alajärveläiset ovat jotenkin sulkeutuneita. Ehkä vähän yksinkertaisia? "Siellä on lestaadiolaisia ja välillä palaa joku hirsiveistämö", sanoi Matti K.
Kentän vihkijäiskisat. Tuoksuu todella uudelle tartanille. Se tuntuu niin uudelta, että kengät jää siihen kiinni. Teijo on näköjään kuulapaikalla. Miten joku voi olla noin iso tämän ikäisenä?
Verkkailen vähän sikin sokin. Ei ole oikein hyvän tuntuista. Ullan juttu pikkusen on pyörinyt mielessä. Varmaan koko kylällä.
Viivalla on ainakin Jaska ja sitten joku Inkiläinen. Hauska nimi. Jaskan isän mukaan se on tosi kova. Katsotaan nyt sitten.
Juoksu oli aivan kauheaa. Lähdin sen Inkiläisen kyytiin ja hyydyin täysin. Jaska tuli ohi, että heilahti.
- No se ei ollut hääppönen juoksu.
- Onpa helppo, kun tuo juoksee Suomen kärjessä!?
- Kyllä tuos pitääs pysyä. Ei se nyt niin kovaa oo, juokset purullakin 3.15 kilometrin.
- Tässä on kaks! Saatana!
- Mutta radalla. Käyhän hakemassa palkinto. Se voi olla hieno näin avajaasissa.
Saan sukat. Valkoiset tennissukat, joissa lukee AlajAnk. Ihan helvetin hienoa. En tule koskaan enää Alajärvelle kisoihin.
---
Ullan hukkuminen oli rankka juttu. Hiukan on epäselväksi jäänyt, että hukkuiko tahallaan vai alkon takia. Sitä kuitenkin oli käytetty. Etsiminen oli toki jännää, mutta kuolema lähellä enemmänkin synkkää. Isä oli kadonneiden etsimis- ja naarausporukassa Erkin kanssa, niin se operaation johto kyllä sujui ihan näpsäkästi.
Menkijärvi tosiaan on entinen Puolustusvoimien harjoitusalue. Ja sieltä tosiaan on palanut metsää noin 200 hehtaaria vuonna 1933. Se on paljon se. Lentokenttää käytettiin sodan aikana Ilmasotakoulun kenttänä.
Ja on sillä Menkijärven tiellä tosiaan väkeä kuollut. Se on mukavasti mutkitteleva tie, joten kesäiltana kaasu on löysässä. Isä kertoo nuo samat jutut joka kerta, kun siitä ajetaan ohi.
Isä oli oikeassa, kyllä vähintään Jaskan aikaan olisi pitänyt maastokunnon mukaan pystyä. Inkiläisestä tuli kova luu, nuorten Em-pronssia maastoista ja vitosella ja kympillä aivan vakuuttavaa menoa. Muttei tuohon aikaan vielä ihan niin hurja.
Ja kyllä sitä oli Jaskakin ihan kova. Sen kanssa paljon kierrettiin kisoja vuorovedolla. Jaska oli parempi, joten minä usein hyydyin vetoihin. Mutta reilusti mies kyllä kiitti aina vedoista ja on nähty tyttärien kisoissa nyt jälkikäteenkin. Hauskoja rajanmetsästyskisoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti