189. Muu vaara

Huomenissa edessä matka Nivalaan. Lähdemme etukäteen jo perjantaina, koska OK-Karjalainen starttaa jo lauantaina. Junnumaastot ovat hauska tapahtuma seurattavaksi, vaikka osanottajia onkin melko niukasti. Nivalan sijoittuminen Suomen kartalla saattaa vähän verottaa, mutta kyllä siihenkin kylään himpun verran enemmän mahtuisi kilpailijoita.

Tänään oma juoksu oli huonon ja välttävän välimailta. Jalat periaatteessa "ihan hyvät", mutta hengitys ei toiminut ollenkaan. Hieronnan jälkeinen lenkki on ennenkin ollut paska, mutta ei se aiemmin hengitykseen ole vaikuttanut. Siitepöly aikoo siis sittenkin viedä sen huononkin terän meikäläisen juoksusta. Perkeles!

Omaa ja Jirin juoksua enemmän jännittää kisojen liikennöintijärjestelyt. Onhan se ennenkuulumatonta, että Nivalan keskustasta on bussikyyti kisa-alueelle. Tämänkin vielä voisi ihmismieli käsittää, mutta että vielä maksullinen?!? Viis euroo/sivu?!? Ja samassa kyydissä kulkee vielä huoltajat, talkoolaiset, katsojat. Tuskin yksi bussi riittää. Ei jumankauta... Kisat on viety paikkaan jonne käytännössä joutuu liikkumaan omilla autoilla. Sitten kun pääset perille Nivalaan, jotkut paljon kauemmaskin, niin joudut sitten bussikyydityksiin? Huhhei. On ekologista, mutta onko käytännöllistä? Toki omallakin autolla saa tulla,vaan lähteäpä et saa ennen kuin päivä loppuu. Näinkö se nyt sitten on ymmärrettävä?

Otetaan fiktiivinen esimerkki vaikka Ahkeraa edustavasta juoksijasta, joka juoksee miesten 12km klo 11.30. Hän ehkä tulee verryttelemään jo klo 10.00. Joten bussiin Nivalasta puolelta. Siinä napsutellaan kisa kolmen sakkiin ja sitten olisikin kiva päästä majoitukseen huilimaan, koska miesten 4km, jonka juoksija myös juoksee, on vasta klo 16. Eli 3-4h aikaa palautua, jopa nukkua. Mutta kun ei. Paikalta ei näiden ohjeiden mukaan pois pääse. Bussilla ainakaan. Joten odottele siinä sitten jossain ahtaassa pukuhuoneessa seuraavaa starttia.

Helposti luulisi, että hiihtokeskuksena toimivalta alueelta löytyisi parkkitilaa henkilöautoille? Vai kulkeeko talvellakin (,jolloin hanget vievät vähänkin parkkitilan) bussit hippohiihtojen kisailijoille?

Minua ei haittaa viettää paikan päällä aikaa. Kisoja on hauska seurata ja oma juoksu tuskin kovasti voi siitä heiketä. Ja voihan olla, että homma jostain syystä toimiikin. Mutta jos ei, niin voi kisoista tulla kaikkien aikojen floppi. Muistetaan kuitenkin, että kisoihin on vapaa pääsy (miinus bussikyyti 5€.)!!!

EDIT: Juuri tulleen tiedon mukaan kisa-alueelle onkin ennakkotiedoista poiketen pääsy omilla autoilla. Se pelastaa paljon.

Kuin Raivo(saari) härkä loppusuoralle.

Viimeiset tonnit on vedetty, viimeiset oluet hörpitty ja ensimmäinen shortsilenkki tehty. Ja näin on vajaa viikko SM-maastoihin. Tonnit kulki hyvin. 4km Nivalan melko ronskilla rataprofiililla taittuu 3.25/km. Eli vain 15s/km hitaammin kuin toivoin.

Ylämäet tuntuu helpolta. Samoin alamäet. Tasaisen juoksu kovaa on from perse. Toisaalta tasaista ei Pyssymäeltä paljon löydy. Paikat on kutakuinkin ehjänä, mutta yhtään kisaa ei tänä vuonna ole alla. Eiköhän tuo nyt vanhasta muistista sen verran.

Lauantaina löytyisi meille vanhuksille 30-vuotisten veteraanikisat. Sen verran lapsenmielisyyttä löytyy rinnasta, etten periaatteessa sille osallistu. Tuossahan pitäisi Jukan ja Jussin juosta, että se olisi minulle kriteerit täyttävä SM-kisa.

Kyllä sitä onkin aika kauan jo juostu. Ei toki niin kauaa kuin Z, mutta Mikkelistä asti on SM-maastoja taivallettu. Parhaita reittejä ovat mielestäni olleet Lieto-03 (mudasta huolimatta), Lahti-98 (Keskisalon lippiksestä huolimatta) ja Mikkeli-97 (pikkupojan jännityksestä huolimatta). Ankeimpina reitteinä pidän Saarijärveä-06 (pirusti puita ja pölkkyjä) ja Varkautta-05 (kuin olisi Joensuun keskuskentällä juossut vallia ylös ja alas.)

Huomenna viimeistelytreeni OK-Karjalaisen kanssa ja loppuviikko höntsäilyä.

Aivan hyvä.

Saattaa tästä sittenkin tulla jotain. Kyllä mäkitreenillä kummia saa pienessä ajassa aikaan. Vielä kun olisi aikaa ja asennetta muukin urheilijan elämä hoitaa tarvittavalla pieteetillä, voisi päästä oikeastikin siihen Katajan SM-maastojoukkueeseen.

En kerro vielä, miten olen treenannut. Haluan nimittäin uskoa omaan konseptiini. Jos julkaisen sen täällä, alkaa joku kertoa, miten itse olisi tehnyt. Tällöin hyväuskoisena ja sinisilmäisenä alan noudattamaan jotain muuta ja lopputulos on huono. Sitähän se varmaan muutenkin on, mutta edetään nyt näin. Sen voin kertoa, että takareidet ja penikat on hivenen arat ja akilleskin muistuttelee. Sykkeet onneksi jo normaalilla tasolla.

Vähän avautuisin SM-maastojen pitopaikasta. Ei Nivalassa mitään pahaa (vaikkei kyllä hyvääkään tule mieleen), mutta outo valinta. Minkä helvetin takia pitää kisat järjestää paikassa, jonne ei pääse kuin helikopterilla järkevästi? Kisapaikalla ei kuulemma ole parkkipaikkoja vaan sinne on bussikuljetus Nivalan keskustasta. Maasto voi olla hyvä, miksei reittikin, mutta hyvän reitin nyt saa vaikka Kihniölle. Kihniökään ei ole liikenteen suurimpia risteyskohtia. Ensi vuonna ollaan sitten Pudasjärvellä. Sinne kuitenkin menee tie.

Tänään löytyi Anttilasta edullisia levyjä. Esim. koko Megadethin tuontanto 4,99/levy. Ostin pois kuleksimasta, kun suurin osa on vain kasetteina jossain synnyinkodin kaapissa.

Huomioitteko muuten Vapun aikana iltapäivälehtien varoituksen. Otsikkona: "Varo Vappuna: 100 foliopalloa voi nostaa lapsesi ilmaan!" Jotenkin muistelisin, että se yhdenkin pallon saaminen oli vähän kiven alla junnuna. Ehkä standardi nykyperheissä on vain 100 palloa/nappula. Jumaliste, mitä touhua...

Ja näinkin selkeän musiikin parissa on mäkiä loikittu.

Keskisyke 135.

Viikon sisään olen ollut matalalla ja korkealla. Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa Pohjanmaata ja Vuokattia. Pohjanmaan case oli hyvä. Juoksin tonneja alle 3.30-vauhtia. Sitten velipoijjan kera hölkyteltiin kiihtyvä 14km. Pääsiäisen aktiviteeteistä leppoisinta oli kuitenkin koko perheen levyraati. Kenen muun äiti valitsee levyraatibiisiksi Kanye Westiä?!?

Mitäpä sitten tapahtui? Annahan kun kerron. Lähdimme blogistiikkainsinööri Finsken kanssa huristamaan kohti Vuokatin rinteitä ja hankekoulutusta. Kiltteinä urheiluvanhukaisina pystyimme ryhmäpaineen alla välttämään seminaarijuopottelun. Keskityimme näet syömiseen ja treenaamiseen.

Tällä hetkellä istuskelen kotisohvalla. Akilleksia hiukan kivistää, johtuen mäkitreeneistä. Lauantaina olisi taas tonnin vetoja, ellei takatalvi tule sotkemaan kuvioita. Ehkä tämä tästä vielä johonkin kehittyy ennen SM-maastoja. Paino kun vielä tippuisi.

Kiirustorstai

Reilu viikko treenattu. Siihen on kuulunut lihaskipua, huonosti kulkevia lenkkejä ja yksi turpaanotto Jiriltä. Kaikki edellä mainittu oli aivan odotettua näin vähillä treenilöillä. Mikään ei ole hajonnut (vielä), juoksu tuntuu jo paremmalta ja Jiri on sekä hyvässä kunnossa, että aika paljon terveempänä treenannut.

Paljon pitää tapahtua, että se oikein alkaisi kulkemaan tuo juoksu. Tai onhan se mahdollista, mutta että ihan SM-maastoissa jo, niin hiukan haikialta tuntuu... Tuomokin on vetänyt mäkivetoja. Se se vastaa pelottaakin ihmistä.

Kuinka ollakaan, sain viimeinkin nuo fysioterapeutin paperit irti tuolta koulusta. Eihän se ole mistään muusta ollut kiinni kuin lopputyöstä. Lopulta se tuli valmiiksi. Tutkimus käsittelee joogaharjoittelun vaikutuksia kestävyysjuoksijan tasapainoon ja jos joku sitä hulluuden puuskassaan tahtoo lukea, niin lähetän kyllä häveten tuotoksen eteenkin päin.

Pari viikkoa sitten haimme bändikaverien kera vauhtia harjoituskauteen Lontoon kylästä. Reissu oli oikein mainio ja ylistän sitä myöhemmin enemmän, kunhan saan kuvia valaisemaan yksityiskohtia.

Pääsiäinen, joka Savossa myös Päästiäisenä tunnetaan, on tarkoitus viettää matalanpaikan leirillä Sapsalammen keskustassa. Luvassa on ainakin tonnin vetoja alle 4min/km-vauhdilla.

Ps. Tiedoksi rahoittajille: Vastaiskuksi farkuille, joissa näkyy "bokserit" valmiina, aiomme Tossavaisen (heittäjä) & Savolaisen (loikkaaja) kanssa tuoda markkinoille omia tuotteita. Näistä ensi kädessä olisi tarkoitus julkistaa farkut, joissa näkyy valmiiksi perse, sekä kauluspaita, jossa on rintakarvoitus valmiina. Nimikin on mietitty: Trucker's Smile.

Kuukaudessa kuntoon!

Eipä oo kirjoteltu, kun ei oo mitään tehtykään. Olo on ihan ok, ei enää hengästy kävellessä. Vaikka olo oli aika samaa tasoa erään suunnistajan kanssa - joka kärsinee edelleenkin - niin nyt on aivan normaali fiilinki. Kunto toki on jotain paskan ja aivan paskan väliltä.

Nyt olisi sitten tarkoitus testata kuinka kovaan iskuun pääsee kuukaudessa. Eli SM-maastoissa juostaan!

Olen luonut äärimmäisen harjoitusohjelman perustuen konsultoimiini valmentajiin. Konsultointi tapahtui kysymyksellä: "Miten treenaisit, että suorituskyky olisi mahdollisimman kova kuukauden päästä jos nyt ei ole juossut kuukauteen ollenkaan?" Eli minulle on ihan sama, mikä kunto ja kulku on SM-maastojen jälkeen.

Tässä raaka runko:

1. viikko: totuttelua juoksuun, yksi reipas treeni
2. viikko: normaalikilsat, yksi tosi kova treeni, yksi melko kova treeni
3. viikko: normaalikilsat, kaksi tosi kovaa treeniä, yksi melko kova treeni
4. viikko: normaalikilsat, 2 melko kovaa treeniä, yksi tosi kova treeni
5. viikko: keventelyä, SM-maastot

Ihanhan tämä on tajutonta ja päätöntä, eikä palautumisesta ja paikkojen kestämisestä ole mitään takeita. Painoa pitäs tiputtaa vielä 3kg. Katellaan, miten ukko kestää.

Ei mihinkään!

Ei mihinkään! Nowhere! Ingenstans! Perkeleen perkele...

...Muilta osin menee hyvin.