Pientä treeninpoikasta on aloitettu. Ensimmäisen kerran jopa
piti hengästyä. Tampereen seminaarikeikalla käytiin serkkupoikien kanssa
nykäisemässä lähes legendaarinen Suolijärven pururata. Lenkillä on msittaa
4,2km. Löytyy jos minkälaista mutkaa ja mäennyppylää.
Serkkujen kanssa on ammoiset ajat kisailtu, ja niin nytkin.
Arvioimme aikatasoituksen, jolla teoreettinen kiriratkaisu olisi toteutunut.
Kauas ei arvio mennyt, mutta lähtöjärjestyksessä maaliin saavuttiin. Toinen
näki ensimmäisen ja kolmas toisen, mutta kiinni ei ihan saanut. Itseltä juoksu
oli kolmen viikon tauon tuntuista. Ei kulkenut henki eikä jalat. Irtiotto
tipotiessään. Juoksu ei silti ollut kamala. Joku sordiino vain vielä päällä.
Olen tässä miettinyt tulevia tavoitteita ja haasteita.
·
Ensi vuoden harjoittelupainotus on villin
kuuloisesti 800m juoksussa. Jopa 400m on harjoituksen kohteena. Näin vanhana,
muttei kai vielä ikäloppuna, on järkevää koittaa tuota nopeampaa puolta pitää
yllä. Sen verran jäi kaivelemaan tuo 2.10 päällitys, että pakko on koittaa… Happovetoja
ja nopeus-/voimaharjoittelua. Sehän se sopii lapsellisen miehen laariin. Maraton-enkkoja
voi rikkoa sitten tosi vanhana.
·
Edelleen SM-maastot ja Vaarojen mara on
eräänlaisia rajapyykkejä. Toivottavasti tulevana vuonna pääsisi
Palsinajärvellekin loikottamaan.
·
Gumpin Forrestin kanssa teimme sopimuksen, että
tonnin otatus käydään kevättalvella jos kisoja suodaan. Pitäisihän tuo tatuoitu
tukkajumala hoidella. Onhan hän sentään vanha.
·
Anssi A sai haasteen, jossa juostaan
200-400-800m ja näistä lasketaan yhteisaika painotetusti. Eli 4x200 aika,
2x200m aika ja kerran kasin aika.
·
Ja SE ehkä henkilökohtaisin haaste on tulevana
syyskesänä paukuttaa Sapsalammen pururadalle ennätys, johon ei Saaren kloppi
pysty. Maastotonni sinne 2.50 tuntumaan.
Siinä sitä on askaretta yhdelle miehelle. Hyviä haasteita
saa heittää ilmoille.
