keskiviikko 5. huhtikuuta 2023

Juoksutarinoita 55. Luokkaretki (21.-23.5.1996)



Aurinko nousee. Tai heijastaa metsän takaa. Nukuin huonosti, mutta jos linja-autossa vois nukkua. Odottelen pysäkillä farkkutakki päällä.

Linkka saapuu ja noukkii minut kyytiin. Autossa on sellainen meininki, ettei tästä kyllä unta tule. Olavi ja Raija ottavat nimen ylös. Menen melko taakse Jarmon viereen.

- Terve! Otitko paljo rahaa?
- 300 markkaa. Eikös meidän pitänyt saada Yrittäjiltäkin jotain?
- Vissiin, mutta ei ole kerrottu paljon.
- Mikolla on jotain juomaa mukana. Ne sitä jo hörppi siellä.
- Ylläri.

Matka jatkuu kohti Helsinkiä. Pelataan korttia ja puhutaan paskaa. Tytöt käy roikkumassa takana ja pahistytöt tietysti istuukin siellä. Tanja ja Niina ainakin on jotenkin sekasin. 

Saadaan yrittäjien rahaa melkein 400 markkaa per oppilas. Se on hullu määrä. Pitää yrittää säästää sitä paljon. Jos sieltä vaikka löytyisi NHL-kortteja. Kai siellä nyt on. Onhan niillä Sundin ja Forsbergkin. 

Laiva on Silja Europa. Se on uusi ja hieno. Mikko ja Tanja lähtevät heti etsimään jotain, joka ostaisi tai tarjoaisi viinaa tai kaljaa. Tax free aukeaa vasta tunnin päästä. Me kierretään laivaa. Mikään ei ole vielä auki, joten mennään kannelle. 

---

Illalla ollaan Tukholmassa. Tukholma näyttää tosi isolta. Miestelen muille, että olen käynyt siellä vähintään 10 kertaa. Silti olen yhtä ihmeissäni. 

Hotelli on jossain isojen liittymien lähellä. Ihan perus, melkein jopa kälynen. Lähdetään jätkien kanssa huoneet saatuamme hakemaan sipsejä ja limsaa. Konsum on se kauppa. Siellä Jonnykin on töissä. Meillä on sellainen kynä. 

Yritetään mennä ajoissa nukkumaan. Olavi ja Raija tulee ovelle. Pitää olla rauhassa, muut asukkaat ovat valittaneet. Mikko on ilmeisesti saanut jotain kaljaa jostain. Miten se on mahdollista? Se osaa ruotsiakin aivan perkeleen hyvin eli ei ollenkaan. Kirjoitti kokeeseen "Sorry efter", kun piti kirjoittaa ruotsiksi "anteeksi, olen myöhässä". 

---

Kierretään Gröna Lund. Väsyttää, kun ei tullut juuri nukuttua. Olavi ja Raija juo olutta jossain kahviossa. Käydään Jarmon kanssa vuoristorata. Aika hieno! Mikko tulee siihen. 

- Kattokaa ny ristus näitä naisia! Pikkuusen paremman näköösiä ku Suames! Tissit ja kaikki! 
- Onhan ne... Ne ei vaan taida olla meistä kiinnostuneita. 
- Pitää käyrä kiinni vaan! He he! Saiskohan joltain tupakkia? 

Vanhan kaupungin jälkeen mennään laivalle. Päästään ihan hytteihin. Nyt ei muuten tule mitään, tämä sakkihan on aivan kamala. 

Laitan hiuslakkaa jenkkisiiliin ja lähdetään pyörimään laivalle. Mikko M ja Ville on saaneet jostain jotain juomista. Mikko vaan hihittää. 

Ville juoksee rappusia ylös aivan reikä päässä. Kuulemma treeninä. Joka kerta, kun se tulee kerrostasanteelle se kaatuu, koska "rappuset loppuu kesken". 

Pelataan Jarmon kanssa rahamme Sega Rallyyn ja Pokeriin. Tax Freesta ostan Haribon persikkakarkkeja. Niina itkee jostain miehestä tai pojasta. Olisko jopa Mikosta? 

- Nyt on pakko juoda jotain. Ostan kokiksen automaatista. 
- Mitä helvettiä!? Ei tule! 
- Paina niitä muitakin nappeja, jos se meni jumiin. 
- No nyt! Eeeei. Nyt täältä tulee kaks jotain Römsömsöötä!
- Se on Ramlösa. Vichyä. 
- Ei saatana! 

---

Aamulla linja-autossa odotellaan Tanjaa. Ensinnäkin se oli kateissa. Sitten se lähti jonkun italialaisen nahkatakkimiehen matkaan ja lopulta uhkasi itsarilla, kun se mies "jätti sen". Eli pääsi Suomeen. Voi helvetti. 

Kotona isä toivottaa tervetulleeksi. 

- No niin, sitten saatkin lähtiä kiviä keräämään Etelävainiolta!

Jee. 

---

Meidän luokka oli Alavuden Yrittäjien kummiluokka. Jouduttiin ja saatiin käydä niiden jutuissa. Lopulta ne antoi meille niin paljon luokkaretkitukea, että käteistä jäi kaikille monta sataa. Enää ei varmaan menis ihan noin. 

Silja Europa oli maailman suurin autolautta noin viisi vuotta. Se oli oikeasti hieno. Oli jännä keskiaula ja muutenkin hienompi kuin joku Viking Mariella. 

Tukholma oli älytön hyppäys Alavuteen. Moni ei ollut käynyt Ruotsissa koskaan. Minä tietysti usein, koska tätini siellä asui. Silti kulttuuriero oli valtava. Tuollainen lauma isossa kaupungissa. Melkoinen homma oli Olavilla ja Raijalla. Mutta hyvin hoitivat. 

Jarmon kanssa oltiin melko addikteja Sega Rallyyn. Pelattiin sitä parilla muullakin laivareissulla. Olen muutamat munkkikahvit voittanut vielä myöhemminkin sen kanssa. Väitän, että pystyn siinä haastamaan melkein jokaisen. Keskisellähän sitä pääsee pelaamaan. Eka metsäshikaani pitää ajaa suoraan, ne autot väistyy edestä. 

Pahistytöt sai tuolla reissulla kohtuullista draamaa aikaiseksi. Pullo siideriä ja maailma oli sekaisin. Kukaan ei rakasta jne. Huhhuh. Minun laivareissuilla on aina joku hukassa. Se huomataan myös jatkossa. 

Matkan jälkeen seuraavana päivänä juoksin hullun hyvin Tiinanmäen kierroksen. Heti alle 3.20, vaikka oli märkä keli. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti