sunnuntai 22. tammikuuta 2023

Juoksutarinoita 43. Mummolassa (16.-17.7.1995)



Alavuden asema. Uskomattoman kolkko paikka. Äiti ostaa junalipun. 36 markkaa. Junan lähtöön on 20 minuuttia. Pihalla on kuuma, joten istun sisällä. Mitähän junansuorittaja tekee? 

Tuoksuu Alavuden rautatieasemalta. Missään muualla ei tuoksu tältä. Istun puisella ja kovalla penkillä. Iso kaappikello tikittää. Aseman ovet aukeavat molempiin suuntiin. Niin kuin saluunassa.

Menen pihalle. Tyhmän tuntuista istua yksin sisällä. Kävelen jonnekin lastauslaiturille. Se haisee tervalle. Sen lautojen välistä kasvaa violetteja kukkia, niissä pörrää kimalainen. Yritän heittää sitä pienillä kivillä. En osu.

Juna tulee. Nousen siihen ja kävelen läpi tupakkavaunun. Siihen en jää. Menen seuraavaan vaunuun oven viereen niin, että se aukeaa penkkien eteen. Saa olla varmimmin yksin.

Matka on nopea. Tuuristakaan ei tule ketään kyytiin. Ähtärissä juna odottaa hetken. Laiturilla on keltainen resiina. Olisi hauska koittaa sellaista.

Jään Inhan asemalle. Ei näy ketään. Yllätys. Kävelen Karilaiselle, kyllä minä tästä osaan mummolle.

- Mitä jäbä?
- Hui helvetti!
- Hähää, pelästyiksä? Jätkä ihan paska housus! Tää on Sini.
- Moi.
- Terve, oon Tomi. Tuon läskipään serkku.
- Joo, se on kertonut.

Veltsulla on tyttökaveri mukana. Ihan mukava, mutta kumpikin polttaa. Mutta kyllä minä sen kestän.

- Ootteko ollu kauan?
- Kolme yötä. Mummo on ollut jossain kioskilla. Ei oo nytkään kotona. Ruoho pitäs ajaa. En vaan vittu saa käyntiin leikkuria.
- Velde ei osaa tollasii landejuttui.
- Uskon. Onko tulpanjohto kiinni?
- Mikä?
- No niin just... Tulpanjohto!
- En vittu tiiä! Hei, nyt leivänheittokisa! Vitosen kolikolla!
- Täh?
- Vitosen kolikolla leivänheittokisa. Häviäjä maksaa vitosen voittajalle.
- Eihän siinä ole mitään järkeä!
- On on. Kun on rikas, niin voi!
- Entä kun ei ole? No otetaan sitten.
- Mä eka!
- Senkun. Sini, laske! 
- Mitä?
- No leipiä!
- En osaa.
- No ne kiven pomput. Ekaa jälkeä ei lasketa.

Veltsu heittää. Ehkä kuusi pomppua. Kolikko lähtee vähän kallellaan. Minä heitän. Joku 16.

- Tomi voitti. Ainakin kymmenen.
- Kymmenen?! Kaksikymmentä!
- Vitut ollu!
- No voitin kuitenkin. Vitonen tänne! 
- Jätkällä on järvi vieres, helppoohan se sillon on.
- Se on lampi. Mennään mummolle.

---

Meidän kaikkien pitäisi nukkua vintillä, mutta Veltsulla on telttakin mukana. En kyllä usko, että Sini nukkuisi teltassa. Ei vaikuta sellaiselta tytöltä. Minä voisin nukkua teltassa. Vintillä on kuuma ja olisi jotenkin outoa nukkua kolmestaan. Mummon kuorsauskin kuuluisi vähemmän.

- Voi Tomi, kun sinä oot kasvanut. Sinun nimi on ollut usein lehdessä. Oon leikannut niitä juttuja talteen. 
- Joo, on kai se ollut. Isäkin leikkaa ne talteen.
- Hyvä, voit sitten vanhempana katsoa. Minä teen teille illalla lättyjä, mutta nyt pelataan Maija!

Mummo hakkaa meidät Maijassa. Se alkaa tehdä lättytaikinaa ja me mennään katsomaan ruohonleikkuria. Tulpanjohto on irti. Käynnistyy ekalla. Helvetin kaupunkilaiset.

Syödään noin tuhat lättyä. Mummon lätyt on parempia kuin äitin. Ne on paksumpia. Mummo nauraa ja pieree ja nauraa pieremiselleen. Lättyjen kanssa on mummon omenahilloa ja marjamehua. Parasta.

---

Istuskellaan mummolan maakellarin katolla. Ei saisi, mummo ei tykkää. Väittää kellarin katon sortuvan. Parista sadasta kilosta. Höpöhöpö.

- Vieläköhän mummon naapurin pojalla on jokkisauto?
- Ai Pekalla? En tiedä.
- Muistaks, kun käytiin siel Nesteellä ja venattiin, että se tulis?
- Muistan. Pelasit mun rahat Pottiin.
- Sit se tuli ja näytti meille sitä Kuplaa. Kelta-mustaa.
- Veltsu, mun on kuuma...
- Ota vaatteet pois! Hähää!
- Entä jos otankin?

Sini on selkeästi vähän ärsyyntynyt, kun minä oon täällä. Veltsu polttelee sytkärillä heiniä kellarin katolta. 

- Mun pitäs lähtee lenkille...
- Mä lähden mukaan!
- Mun pitäs juosta kovaa.
- No juostaan kovaa!
- Hei, sää et pysy mukana yhtään. Tuu pyörällä!
- Pysysin mä, mut voin tulla fillarilla! Sini saa jäädä tänne.
- Vitun kiva.
- Eiks ookin! Hähää!

---

Veltsulla on mummon pyörä. Sini jäi nukkumaan vintille. Kenkien kiristys ja kohta lähdetään.

- Mää en sitten puhu juostessa. Näytän kädellä mihin mennään.
- Mut mä voin puhuu, tarvit motorvaatiota.
- Se on motivaatiota. Motorvaatiota... Voi helvetti.
- Ihan vitun sama! Joko mennään?
- Jo. Hep!

Lähden reippaasti loivaan alamäkeen. Vasemmalla puolella on talo, jonka lapsi sai jonkun kaapin päähänsä ja halvaantui. Pian tulee risteys vasemmalle. Hienoa mäntymetsää ja joku Käpylinna tai semmonen. Pieni alamäki. Vasemmalla on aika umpeenkasvaneen oloinen lampi. "Jätkä kinkee iha hulluna!" Risteys ja vasemmalle. Tuomarniemen oppilaitoksen läpi. Siellä on täytetty haukka. Sitten ohi tenniskentän. "Jätkä kaatu silloin tuolla, kyynärpää ihan paskana!" Tullaan metsäosuudelle. Oikealla näkyy Hankaveden lahtea. Mummon vene on tuossa jossain. Kohta kääntö isommalle tielle. Ylämäki ja pian mummolassa. "Kirikiri, jätkä! Älä mamoile, annat vaan palaa! Ihan homona!". Viimeinen liian kallellaan oleva mutka ja maali. 7.48. Semmosta 3.30-vauhtia.

- Ketä voi juosta noin kovaa?
- Kuka. Se on saatana kuka!
- Täh? Jäbä taas jotain viilaa! Ei ketään sano kuka!
- Kaikki järkevät sanoo. Teillä ei sanota. Te ootte tyhmiä.
- Kaikki Hyvinkääl sanoo!
- No niin eli ootteko vähän tyhmiä?
- Kusipää, mennään laittaa sauna.

---

Mummon sauna on legendaarinen. Sini saunoo uikkareissa, mulla ja Veltsulla on shortsit.

- Lähetään uimaan!
- Minne? Voilammelleko?
- Niin. Ei oo pitkä.
- On sinne nyt ainakin puo...
- Hiljaa! Ei oo pitkä! Hyvin jaksat, Sini! 
- Okei!

Voilammelle on varmaan kilometri. Pitää kävellä paljain jaloin metsäpolkua. Paljon muurahaisia. Paljon sääskiä.

Voilampi on matala ja mutapohjainen. Paljon kaislaa ja paljon sudenkorentoja. Uidaan varmaan tunti.

Juodaan mummon kanssa iltatee ja pelataan Maijaa. Menen saunakamariin nukkumaan. Saunan ovessa on The Whon juliste ja ulko-ovessa The Then. Sääskiä on täälläkin. Ne sitten osaa pilata kesän.

---

Alavuden rautatieasema on hieno. Sieltä miehitys loppui vuonna 1999, mutta edelleen sieltä taitaa puujunia mennä. Jo vuonna 1881 rakennettu asema on museoviraston merkittäväksi nimeämä ja täysin samanlainen kuin Vilppulassa.

Se on käsittämätöntä, että ennen oli tupakkavaunut. Oli ihan hirveää jos sellaiseen joutui. Penkkien käsinojissa oli tuhkakupit. Sitten tuli tupakkakopit ja enää ei taida olla niitäkään.

Veltsu oli minun serkku, se kaikilta löytyvä "paha" serkku. Ihan hyväntahtoinen, mutta kolusi vain niitä laitapolkuja. Jumalattoman taitava piirtäjä. Opetti isojen kaupungien juttuja ja vähintään sen, että ne eivät ole minua varten. Kuoli valitettavasti muutamia vuosia sitten ja varoitti ihmisiä käyttämästä aineita tai hormoneita.

Mummo oli mahtava tyyppi. Eli lähes satavuotiaaksi. Mummolan talo oli hyvin klassinen mummola. Pieni rintamamiestalo. Pönttöuuni, televisio, josta näkyi vain ykkönen ja pihasauna. Kasvihuonekin löytyi.

Mummolassa jaksoi yllättävän hyvin viettää aikaa, vaikkei siellä oikeastaan mitään erikoista tapahtunut. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti