Patteri naksuttaa. Ärsyttävä termostaatti. Luulisi, että keksisivät sellaisen ääntä pitämättömän. Huoneessa on aika kylmä. Veikkaisin 13 astetta.
Muut menee Keskiselle. Jään Samin kanssa kotiin ja pelataan Monkey Island kakkosta. Isä on yrittänyt piilottaa virtajohdon, mutta vedenkeittimessä on samanlainen.
Tänään on lepopäivä, joten voidaan hyvin lätkiä sählyä. Illalla voisi mennä saunaan.
---
Tulevat Keskiseltä. Saadaan KitKatit. Se sulaa vähän ärsyttävästi pienessäkin lämmössä. Ihan hyvää muuten.
Äiti laittaa ruokaa. On ihmeen hiljaista. Isä meni laittamaan tulet papan puolelle. Pitäisköhän minun mennä jo laittamaan sauna?
- Oisko ruuan jälkeen pihapelit?
- Kattotahan nyt...
- Ihan hyvin vois, saunaankin vois mennä...
- Meillä on vähän asiaa ruuan jälkeen.
Kylmät väreet menet kehon läpi. Mitä helvettiä?!? Olenkos minä tehnyt jotain, mistä voi jäädä kiinni? Meinaako ne erota? Onko joku kuollut? Loppuuko joltain työt?
Istutaan tuvassa. On odottava ja ahdistava tunnelma. Takassa on tuli, mutta on kylmä.
- Nyt on semmosta asiaa, että äiti joutuu jouluna sairaalaan.
- Miks?
- Multa löydettiin rintasyöpä ja se pitää leikata.
- Syöpä? Onko se vaarallista?
- On se aina vähän, mutta se on nyt löydetty ja sitä hoidetaan. Mutta ne hoidot on aika kovia ja äiti voi olla aika väsynyt ja huonossa kunnossa. Ja sitten multa varmaan lähtee tukka. Mutta se johtuu lääkkeistä ja hoidoista, ei sairaudesta.
Istun ja tuijotan takkaa. Kaikki ovat hiljaa. En sano mitään. Menen yläkertaan. Kuuntelen Queenia. Istun. Käyn syömässä iltapalan ja menen lopulta nukkumaan.
---
Sapsussa lämpöpatteri naksuttaa edelleen äänekkäästi. Sinne ei varmasti ole koskaan ostettu kovin kalliita pattereita. Laatu vaan tahtoo usein kulkea hinnan kanssa rinnan.
En tiedä kuinka sisareni ymmärsivät tilanteen vakavuuden, mutta kyllä se pysäytti. Syöpä oli ja on pelottava sana. Äiti kuitenkin eli tuon diagnoosin jälkeen vielä 16 vuotta, joka sen ajan terveydenhuollon välineisiin nähden on erittäin hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti