sunnuntai 28. syyskuuta 2025

Juoksutarinoita 109. Ajoin mettään (27.8.1998)

"Siinä on paikka... JA VASARA UPOTTAA MAALIN!" 

- Oho!? Saivat ihme kyllä sisään. 
- Ei jumaliste! Nyt vaan pitää tuo pitää! 
- Siihen en usko. 
- No saa ne periaatteessa päästää yhden ja voittavat silti. 

Metz tasoitti, mutta HJK menee Mestareiden liigaan. Ei hemmetti. 

Vaikka oli tonnivitonen niin, ei kyllä yhtään nukuta vieläkään, kun oli niin jännä peli. Vauhti oli hidas ja satoi vettä. Viimeinen kierros kyllä kestikin vuoden. Rotola-Pukkila voitti jollain 4.15-ajalla. 

Menen sänkyyn. Luen hetken Akiraa. Sääski inisee jossain nurkassa. Perkele. 

---

Saan mennä autolla kouluun. Petri ja Jussi ei nyt tule, koska niillä alkoi jo kasilta. Haen Jarmon. Corsa on niin saatanan ruma, mutta kavereiden mielestä niin ruma, että sen takia jopa siisti. 

Meillä on fysiikkaa ja sarjakuvakurssi. Pitkä fysiikka lyhyellä matikalla on kyllä aika haitarista. Jos nyt kuitenkin vielä pari kurssia pääsisi läpi, niin riittäisi kurssit. 

Olen lukenut satoja sarjakuvia kirjastossa. Järjestyksessä, kuten minulle on tapana. Tiedän monta, mutta suosikkejani ovat Luupäät, Akira ja sitten vasta muut. Esko on vähän sekava opettaja, mutta kurssilla on Pete ja Jussi, niin kyllä se menee. Puhutaan paskaa oikeastaan koko ajan. Tehdään sarjakuva palmusta, joka syö turistit. 

Vien Jannen kotiin. Pollarinkylälle. Ajan sieltä Katteluksen kautta kotiin. Tai pitäisikö ajaa Syväjärven metsäautotien kautta? Jos vaikka juoksisikin sitä kautta. 

Tällä tiellä ei tule ketään vastaan. Voisi ajaa lujempaa, mutta tie on kyllä ihan juuri lanattu. Meinaa luistaa pienessäkin vauhdissa. 

- PERKELEEEE! 

Iso hirvi seisoo oikealle kaartuvan mutkan keskellä. Jarrutan renkaat lukkoon. Ei saatana pysähdy. Vapautan jarrun ja ohjaan vasemmalle. TÖKS! 

Auto on ojassa. Kallellaan vasemmalla kyljellä. Sama saatanan oja kuin 100A Datsunin kanssa. Ehkä muutama sata metriä eri paikassa. En pääse kuskin ovesta. Möngin apukuskin ovesta. Hirven perkele seisoo vielä tiellä ja katsoo tyhmänä! 

Heitän sitä kivellä. 

- MEE NY HELVETTIIN SIITÄ! 

En osu. Hirvi lähtee hiljaa kävellen tietä pitkin eteenpäin ja siitä metsään. Auto näyttää ehjältä, mutta ei se tuosta kyllä nouse. Jumalauta... 

Lähden juoksemaan Timolle päin. Se on varmaan lähin talo, jossa on traktori. Pitäs ehtiä vielä lenkki-iltaankin. 

- Terve... 
- Terve? 
- Auto pitäs saada pois ojasta tuossa Syväjärven mettätiellä. Väistin hirveä. 
- Oho! Menikö pahaan kuntoon? 
- Ei. Ei hirvi eikä auto. 
- Nooo... Käyrähän kattomassa. 

Timo sytyttää tupakan ja lyö Fiatin käyntiin. Savu on tiivis. En ole varma tuleeko se Fiatista vai tupakasta. 

Toivottavasti autossa ei ole lommoja. Jotenkin tuntuu ettei Timo usko tapahtunutta. 

- No on se ojas! 
- Joo.

Timo hyppää alas, laittaa traktorin vinssin koukun kiinni etupäähän johonkin ja vetää auton tielle. Timo sytyttää taas tupakan. Silmät verestää. Olisko krapula? Vai olisko jopa vähän päissään? 

- On siinä, perkele, hirven jäljet... 
- Kyllä siinä hirvi oli. Ei auto kovaa ojaan mennyt. 
- aika moni vaan ajaa rallia täs tiällä...
- No tuolla Corsalla ei paljon rallia ajeta.
- Kyllä sillä kotia pitääs päästä. Ei siinä lommoja näjy. 

Lähden ja ajan hiljaa kotiin. Vähän auto täristää, mutta ei se ainakaan savua. Vien auton alas. Jos mentäis pyörällä lenkille. 

---

- TOMIIII! 
- NO? 
- TUUS KÄYMÄHÄN! 

Voi perkele. Isä on auton luona. 

- Mihkä mettähän sää oot ajanu? Aurauskulmat on aivan päin persettä. 
- Väistin hirveä... 
- Mihnä? 
- Syväjärven mettäautotiellä... 
- Piruako sää siellä teit? 
- Vein Jannen kotia ja ajoin sitä kautta...
- Eihän se oo lähelläkään? 
- No ajoin sen kautta, kun aattelin, että juoksisko sieltä... 
- Paskat, siellä mitään hirviä oo. Nolosti ajettu mettähän. Monen sadan remontti. 
- Oli hirvi! Kysy Timolta! 
- Varmahan kysynkin! Nyt kamppeet kasaan ja pyörällä mennähän.
- Joo joo... 

---

Juoksin paskasti tonnivitosta kauan. Tai oikeastaan aina. Se on pirullinen matka. Kolmas kierros on tappava. Sm-viesteissä se on mennyt hyvin, muuten aivan hirveää tekemistä.

HJK alkoi pärjäämään pirun hyvin. Ja sehän lukionuoria kiinnosti. Kyllä sitä kovasti seurattiin. Muistan vieläkin sen tunnelman, kun ne pääsi Mestareiden Liigaan.

Sanoihin aikoihin Arja Alho ja Uffe Sundqvist olivat paljon otsikoissa. Sitä ei silloin ymmärtänyt, mutta nyt voisi olla kiinnostavakim saaga.

Voisin väittää lukeneeni pitkän sarjakuvan. Luin niitä lapsena ja koko kirjaston valikoiman Ahmed Ahneista Judge Dreddiin ja Luupäistä Akiraan. Oli aina se reilu tunti koulun jälkeen aikaa siihen. Levyhylly läpi ja sitten sarjakuvia lukemaan. Jos pitäisi yksi valita, niin Jeff Smithin Luupäät on nerokas.

Tuota ojaanajoa ei vieläkään isä varmaan usko. Tai muistaakokaan enää. Hirvi siinä kuitenkin seisoi keskellä tietä. Noin klo 15.20.

Ääliö.

perjantai 5. syyskuuta 2025

Juoksutarinoita 108. Vähän flunssaa (15. - 23.8.)


On melkein lämmin. Ei ole kesä eikä syksy. Joka päivä sataa vähän ja sellainen syksyn uhka vaanii. Ankea fiilis, mutta hyvä treenikeli.

Sain eilen uudet Niken lenkkarit. Kevyet ja matalat. Laitoin ne kouluun ekana päivänä, vaikka tiesin, että aukovat päätään, kun oli liian puhtaat. Lenkkareilla on kuitenkin ihan hyvä kävellä ennen kuin lähtee juoksemaan. 

Kurkku tuntuu karhealta. Olisko jotain pölyä kuivaajalta? Ehkä se juostessa lähtee. Kierrän Pyylammen kevyesti. Isän mukaan alamäet pitäs juosta rennosti kovaa. Juoksen niin. Alamäissä vasen sääri tuntuu oudolta. 

Clinton on jotain säätänyt sihteerinsä kanssa. Onko tuo nyt niin iso juttu, että se ketään kiinnostaa?

---

Ei ole ihan terve olo vieläkään vaikka eilen lepäsin. Jos huilaisi, eikä vielä menisi kouluun, niin illalla ehkä voi tehdä treenin? Ei kyllä huvitakaan kouluun meno. Pelaan Carmageddonia. Vladin auto on kamala ajettava, mutta se menee kovaa. 

Ehkä olo on ihan hyvä. Ainakin voin lenkin juosta. Rennosti Pyylampi ja minuutista pariminuuttisiin pitäis juosta kovaa. Kulkee yllättävänkin hyvin. Lämmitän saunan, jos se vähän tervehdyttäisi. 

---

Pitää käydä ajoissa lenkillä. Vaikka nenä vuotaakin. Tänään alkaa nimittäin EM-kisat. Ekana päivänä on kyllä yleensä vähän finaaleita. Joku kuula ja ehkä joku pitkä matka. 

Juoksen 11 kilometriä. Eli pururadalle, siellä viisi kierrosta ja takaisin. Keskipäivästä voi jo aistia sen, että illat ovat pimeitä. Tuoksuu maatuville lehdille. Alaosa lenkistä on pehmeä. 

Illalla Pinto voittaa kympin. Olin kyllä Baumannin puolella. Mutta ei kiri riittänyt. Nenä vuotaa vieläkin. Laitan yöksi paperitupot sieraimiin. 

---

Sunnuntait on yleensä ankeita. Pitkä lenkki ja yksi päivä kouluun. Mutta nyt on jalkapallopeli. Pelataan Kontiaista vastaan. 

Käyn aamusta Pyylammen kiertämässä. Peli on kolmelta. Pitää laittaa videolle EM-kisoja. Eduardhan saattaa ottaa mitalin. 

Kontiainen on taitava, mutta meillä on paljon parempi kunto. Mutta taidolla ne ovat kolmella maalilla johdossa jo puoliajalle mennessä. Saadaan sentään 3 maalia, joista minä yhden puskemalla. Sitä ei usein satu. 3-6 on kuitenkin aika surkea suoritus. 

- Huomenna kisa ja potkupallua edellisenä päivänä. Ei oo paras mahrollinen valmistautuminen.

 - Ei se nyt missään tunnu. Huomenna sinne vaan! Hyvin se kulkee. 

Eduard ottaa hopeaa! Ihan hyvä siirtopelaaja, kun on melkein suomalainen nimikin. Naisten kymppi on hieno. Sonja O'sullivan voittaa, mutta Ribeiro ja Șimon eivät ole kaukana. Ehkä kuitenkin siisteintä, että Arron voittaa satasen. Sen juoksussa on jotain todella ylvästä. 

---

Valentin Kononen ottaa EM-hopeaa. Oikeastaan radiosta on vielä hienompi kuunnella kisoja kuin katsoa televisiosta. Jonkun pitää luoda se tunnelma sanoin. Se on hieno taito. 

Seinäjoen kenttä on mukava. Siinä ei ole mitään ihmeellistä ja se on oikeastaan jopa aika karu. Verryttelyalue on kuitenkin mukava ja jotenkin siellä on aina ollut hyvä juosta. 

Palonen ja Haapaniemi ovat pukukopissa. Ei kuulemma kulje ja on paskaa. Miksi se nyt niin paskaa on? Kisaaminenhan on siistiä! 

Ensimmäinen kierros on hidas. Aika paljon porukkaa radalla. En uskalla olla röyhkeä ja jalat on kyllä aika jökissä. Palonen voittaa ja juoksee 2.03. Norrbo on toinen, Metsäranta kolmas. Ei menty kovaa, mutta sen verran jankissa oli takareidet, etten pääse mihinkään. 2.12. Paskaa. Vähän kyllä tukkoinen hengityskin. Vettä sataa kaatamalla. Lähdetään heti kotiin. 

- Oli kyllä huono juoksu. Jalat tuntu raskaalta. 

- Määhän sanoin, että se potkupallo on huono. Voitaas käydä Jokivarren purulla verkkaamassa.

- Onko pakko? 

- No mää ainakin käyn juoksemassa. Voit sää juosta kotiakin, mutta auto jää siihen. 

- Jaa... 

---

Tämä pätkä kertoo kyllä hyvin, miten jano liikkumiseen ja urheiluun oli kovempi kuin ajatus siitä, että toipuisi flunssasta. Flunssa oli hidaste. 

Bill Clintonilla oli säätöä Monica Lewinskyn kanssa. Se tuntui 18-vuotiaasta melko turhalta uutiselta, mutta jälkeenpäin on tajunnut, että aika merkittävä tapaushan se on ollut. 

Vuoden 1998 EM-kisat oli kyllä seurannassa. Siellä on niitä itselle melko tärkeitä yu-tähtiä koko joukko. Tuli seurattua lähes kaikki urheilu, ja vielä videoitua pätkiä, joita ei nähnyt. Ei ollut nettiä siinä määrin, että olisi voinut jostain katsoa highlightsit. Ne piti itse löytää. 

Tuon ajan kisoja leimaa kokonaisvaltainen jumi. Treenasin, mutta siihen päälle tuli sähly, jalkapallo, jääkiekko tai joku muu, mikä kiinnosti myös. Aina oli menoa, mutta lepoa ei ollut. Edes kipeänä.