Rangers voitti NHL:n. Esa Tikkanen pelaa siellä. Sillä ei ole kaikkia hampaita. Imeeköhän se spagettia niistä puuttuvien hampaiden raoista?
Aurinko paistaa. On ihan hyvä keli. Isän mukaan meren lähellä tuulee aina. Vaasaan ajetaan Sinistä tietä. Miksi se on sininen? Siksi, että se menee merelle päin? Mutta toiseen suuntanhan se ei mene merelle päin? En ymmärrä.
- Tuossa on se mänty, joka on vanhassa 50 pennin kolikossa.
- Miten niin SE mänty? Mistä tiedät, että se on justiin se mänty?
- No se on vaan. Se on saman näköönen.
- Vanhoja mäntyjä on joka paikassa.
- Mutta tuo on siinä kolikossa! Kohta ei vissihin oo enää pennejäkään, kun tuloo ecut.
- Eikö se oo ihan hyvä, että on yhteinen raha?
- Ei. Sitten kaikki määrätähän jostain muualta.
Tästä aiheesta ei kannata ehkä väitellä. Olkoon. Minulla on kaksi tonnia. Onneksi ei ole kuuma, Vaasassa yleensä on.
Perillä mennään varmistamaan osallistuminen. Toivottavasti ei ihan heti tarvitse verryttelemään lähteä. On jalat istumisesta jumissa.
- Se mun juoksu on vasta 20.20.
- Miten se niin pirun myöhään on? Siihen on neljä tuntia.
- En tiedä. Ne puhu huonosti suomea, niin en jaksanut kysellä.
- Oliko paljon osallistujia?
- Kaks tällä hetkellä. En nähnyt kuka toinen.
- Tässä ehrittäs käymään Saulilla kahvilla. Joo, niin me tehräänki!
- Onko pakko?
- Ei olla kauaa. Et sää tännekään voi jäädä.
---
Löydetään Saulille. Ihme kyllä. Saulilla on hieno talo. Uima-allaskin. Meille on kahvit ja isä pakottaa minutkin juomaan. Ja taas on Marie-keksejä. Mikä perhana niissä on vanhojen mielestä niin hyvää? Saan onneksi myös Spritea. Saulilla on sitä aina.
Pelataan pari koiraa ja lähdetään takaisin. Onneksi. Minun on vähän vaikea olla Anjan seurassa. Se ei tykkää, että ajan siitä mökin vierestä polkupyörällä.
---
Käyn katsomassa listoja, että onko tullut uusia nimiä. Ei ole, mutta aikataulussa on punakynää. Lähtöä on siirretty yhdeksään! Ei saatana!
- Ei tottajumalauta!? Ei ne osaa kyllä täällä kisoja järjestää! Ne maantiejuoksutkin oli päin persettä järjestetty. Käyrääs tuossa kaupungilla vähän kävelemäs.
Käydään kaupungilla. Katsotaan jotain toria ja jotain armeijan paikkoja. Ei kiinnosta yhtään. En saa jäädä autoon. Isä syö jäätelön, minä en voi ennen kisaa. Saan leivän.
Mennään takaisin kentälle. Lähdetään verryttelemään. Ensin vähän hölkkää ja sitten raviradalle juoksemaan. Kavioura on ärsyttävää juosta. Juostaan kaksi kertaa 500m aika kovaa. Rata pölyää ja takasuoralla tuulee.
Tullaan kentälle ja kuulutus kertoo, että lähtö viivästyy maalikameraongelmien takia. Me ei olla koskaan kotona! Villi Pohjola jää näkemättä. Saatana! Osaisko äiti tai sisko laittaa sen videolle? Ei kyllä osaa. Perse!
Vihdoin pilli soi. Kello on kymmentä vaille kymmenen. Korkeus on vielä kesken, muuten kentällä ei ole ketään. Juoksen yksin.
- Neljänneltä kierrokselta sitten kiristät!
- Mmm...
En kiristä. Kisa on aivan hirveä. On vähän kylmä ja yksin ei ole mitään fiilistä juosta. Jalat on tyhjät. Aika on paska.
- No se ei kulkenut. Olit aivan aikataulussa. Olisit kiristänyt neljännen kierroksen alussa.
- Olisit itte! Lähdetään jo. Vaasa on perseestä!
Laskeva kesäkuun aurinko on hieno. On kylmä ilta. Sumua pelloilla. Radiossa soi Tanita Tikaram.
---
Rahamäntyjä on väitetysti monessa paikassa. Pudasjärvellä, Porissa ja Pusulassa ja tämä Laihialla. Ei siitä kuitenkaan ole todisteita, että sen mallina olisi mikään oikea mänty.
EU oli akuutti asia tuolloin. Se jakoi kansaa vahvasti ja varsinkin maaseudun väestö oli sitä kovasti vastaan. Osin ihan aiheesta, vaikka on se näin melkein 30 vuoden jälkeen paljon hyvääkin tuonut.
Vaasan Vasama järjesti nuo kisat. Järjestäjänä se oli tuolloin melkoisen kehno, mutta aktiivinen. Aikataulut ei pitänyt koskaan ja muutenkin se oli vähän vasurilla tehtyä. Nyt, kun kisajärjestämisestä on itselläkin paljon kokemusta, veikkaan talkoolaisia vain olleen liian vähän.
Sauli on isän setä. Urheilumies, joka opetti minulle uintitekniikkaa, mutta aika omapäinen persoona. Saulin vaimo Anja se vasta persoona olikin. Voisi sanoa, että persoonamme eivät kohdanneet, vaikka kyllä minä myöhemmin tulin molempien kanssa hyvin juttuun. Ehkä minä Anjan mielestä vain rikoin heidän mökkirauhaansa.
Kisa oli hirveä. Ei ollut fiilistä yksin ravata ja harjoittelukin oli kyllä kummallista ennen tuota päivää. 14x200m pururadalla lähes täysiä. Miksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti