tiistai 5. lokakuuta 2010

Kevyesti keskellä päivää.

Keventely on tosissaan alkanut. Nyt vain ruokaa nassuun ja lepäilyä sekä akkujen lataamista. Ruokaa on vedetty niin, että napa naukuu. Mitään yli puolen tunnin liikkumisia ei enää tehdä, vaan säästetään lihasten energia itse koitokseen.

Hieronta oli eilen ja jalatkin tuntuvat olevan sopivassa jännittyneisyydessä. Etureidet huutavat loppulenkistä leipää, joten niitä vähän auottiin. Muuten hieronta oli Led Zeppelinin tahdissa lähinnä mentaalipuolen valmistelua.

Lauantaina testasin tuota SuperHydrationUltimateComboMillenium-juomavyötä tositoimissa. Voisi sanoa, että huomattavasti parempi kuin edellisen vuoden viritelmä. Vettä mahtuu mukaan vajaa pari litraa, joten vähän joutuupi välillä täyttelemään, mutta se ei toki haittaa. Rumahan tuo kapistus on kuin mikä, joten en siksikään siitä laita kuvaa. Lopullisessa tuotteessa on vaatimattomasti kuuden välinevalmistajan lisävarustetta. Omistamallani versiolla on periaatteessa myös neljä omistajaa, koska siihen on lainakamoja käytetty. Oletettavaa on, että koko paska lävähtää tantereeseen jossain 18km kohdalla. Mutta hyvä se kyllä on.

Förh kumppaneineen lupaa leutoja tuulia ja merkillisen lämmintä. Miellyttävää sinänsä, mutta voi sitten varustevalintaan vaikuttaa stressin muodossa. Ihan taisi +11 olla tämän hetken povaus. Se tietäisi sitten melko varmaan polvitrikoita ja kompurasukkia. Myös Niken kenkiin olen sen verran luottoisa, että laitan ne pienellä sateellakin jalkaan. Aurinkolasien oton kanssa on vähän niin ja näin. Pirun ankeaa on se, jos kirkkaasti paistaa, mutta on ne sitten todellinen riesa sadesäällä ja tiukoilla kallioilla.

Pariisin Kevät oli tosiaan siellä Kimmelissä ja valittaen on todettava, että harvoin noin ankealla keikalla on tullut käytyä. Siinä litran vehnäolutta siemaillessa mietin, kuinka Jaakko verryttelee lihaksiaan kotona ja viilailee nastarien piikkejä. Eikö mitä! Kulman taakse tanssiravintolan puolelle päästyäni tuo aarnimaiden ahma siemaili olutta naamaansa samassa Kimmel-paikassa. Eksyi ihan tanssilattiallekin.

Keikka tosiaan oli kammotus: paska paikka, huono äänentoisto, sanojen unohduksia, pidättelevää laulua ja väärin soittamista. Kyllä noiden miesten kuitenkin pitäisi olla vähän Ramonesin jamppoja edellä soittotaidossa, mutta ei se hyvä ollut. Valitettavasti. Levyltä se kuitenkin on ihan kiva.

Velipoika valmistautuu kertausharjoituksissa ja antoi minulle jopa oikeuden hankkia hälle geelit sun muut vermeet. Vähän tuntuu Herajärven maastot pelottavan. Puolisonsa ei ajatellut 15km:n matkalla juovansa mitään. Tiedoksi, että siinä reitillä on vähän enemmän mäkiä kuin Sapsun kotitiellä...

Osallistujia tuntuisi olevan mukavasti. Miesten ja naisten startit ovat järkevästi porrastuksella. Toki joku saattaisi tykätä juosta kahdestaan, mutta ei ne mitään 8-kaistaisia polkuja ole. Jonossa siellä mennään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti