Viimeiset tonnit on vedetty, viimeiset oluet hörpitty ja ensimmäinen shortsilenkki tehty. Ja näin on vajaa viikko SM-maastoihin. Tonnit kulki hyvin. 4km Nivalan melko ronskilla rataprofiililla taittuu 3.25/km. Eli vain 15s/km hitaammin kuin toivoin.
Ylämäet tuntuu helpolta. Samoin alamäet. Tasaisen juoksu kovaa on from perse. Toisaalta tasaista ei Pyssymäeltä paljon löydy. Paikat on kutakuinkin ehjänä, mutta yhtään kisaa ei tänä vuonna ole alla. Eiköhän tuo nyt vanhasta muistista sen verran.
Lauantaina löytyisi meille vanhuksille 30-vuotisten veteraanikisat. Sen verran lapsenmielisyyttä löytyy rinnasta, etten periaatteessa sille osallistu. Tuossahan pitäisi Jukan ja Jussin juosta, että se olisi minulle kriteerit täyttävä SM-kisa.
Kyllä sitä onkin aika kauan jo juostu. Ei toki niin kauaa kuin Z, mutta Mikkelistä asti on SM-maastoja taivallettu. Parhaita reittejä ovat mielestäni olleet Lieto-03 (mudasta huolimatta), Lahti-98 (Keskisalon lippiksestä huolimatta) ja Mikkeli-97 (pikkupojan jännityksestä huolimatta). Ankeimpina reitteinä pidän Saarijärveä-06 (pirusti puita ja pölkkyjä) ja Varkautta-05 (kuin olisi Joensuun keskuskentällä juossut vallia ylös ja alas.)
Huomenna viimeistelytreeni OK-Karjalaisen kanssa ja loppuviikko höntsäilyä.
Saattaa tästä sittenkin tulla jotain. Kyllä mäkitreenillä kummia saa pienessä ajassa aikaan. Vielä kun olisi aikaa ja asennetta muukin urheilijan elämä hoitaa tarvittavalla pieteetillä, voisi päästä oikeastikin siihen Katajan SM-maastojoukkueeseen.
En kerro vielä, miten olen treenannut. Haluan nimittäin uskoa omaan konseptiini. Jos julkaisen sen täällä, alkaa joku kertoa, miten itse olisi tehnyt. Tällöin hyväuskoisena ja sinisilmäisenä alan noudattamaan jotain muuta ja lopputulos on huono. Sitähän se varmaan muutenkin on, mutta edetään nyt näin. Sen voin kertoa, että takareidet ja penikat on hivenen arat ja akilleskin muistuttelee. Sykkeet onneksi jo normaalilla tasolla.
Vähän avautuisin SM-maastojen pitopaikasta. Ei Nivalassa mitään pahaa (vaikkei kyllä hyvääkään tule mieleen), mutta outo valinta. Minkä helvetin takia pitää kisat järjestää paikassa, jonne ei pääse kuin helikopterilla järkevästi? Kisapaikalla ei kuulemma ole parkkipaikkoja vaan sinne on bussikuljetus Nivalan keskustasta. Maasto voi olla hyvä, miksei reittikin, mutta hyvän reitin nyt saa vaikka Kihniölle. Kihniökään ei ole liikenteen suurimpia risteyskohtia. Ensi vuonna ollaan sitten Pudasjärvellä. Sinne kuitenkin menee tie.
Tänään löytyi Anttilasta edullisia levyjä. Esim. koko Megadethin tuontanto 4,99/levy. Ostin pois kuleksimasta, kun suurin osa on vain kasetteina jossain synnyinkodin kaapissa.
Huomioitteko muuten Vapun aikana iltapäivälehtien varoituksen. Otsikkona: "Varo Vappuna: 100 foliopalloa voi nostaa lapsesi ilmaan!" Jotenkin muistelisin, että se yhdenkin pallon saaminen oli vähän kiven alla junnuna. Ehkä standardi nykyperheissä on vain 100 palloa/nappula. Jumaliste, mitä touhua...
Ja näinkin selkeän musiikin parissa on mäkiä loikittu.
Viikon sisään olen ollut matalalla ja korkealla. Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa Pohjanmaata ja Vuokattia. Pohjanmaan case oli hyvä. Juoksin tonneja alle 3.30-vauhtia. Sitten velipoijjan kera hölkyteltiin kiihtyvä 14km. Pääsiäisen aktiviteeteistä leppoisinta oli kuitenkin koko perheen levyraati. Kenen muun äiti valitsee levyraatibiisiksi Kanye Westiä?!?
Mitäpä sitten tapahtui? Annahan kun kerron. Lähdimme blogistiikkainsinööri Finsken kanssa huristamaan kohti Vuokatin rinteitä ja hankekoulutusta. Kiltteinä urheiluvanhukaisina pystyimme ryhmäpaineen alla välttämään seminaarijuopottelun. Keskityimme näet syömiseen ja treenaamiseen.
Tällä hetkellä istuskelen kotisohvalla. Akilleksia hiukan kivistää, johtuen mäkitreeneistä. Lauantaina olisi taas tonnin vetoja, ellei takatalvi tule sotkemaan kuvioita. Ehkä tämä tästä vielä johonkin kehittyy ennen SM-maastoja. Paino kun vielä tippuisi.
Reilu viikko treenattu. Siihen on kuulunut lihaskipua, huonosti kulkevia lenkkejä ja yksi turpaanotto Jiriltä. Kaikki edellä mainittu oli aivan odotettua näin vähillä treenilöillä. Mikään ei ole hajonnut (vielä), juoksu tuntuu jo paremmalta ja Jiri on sekä hyvässä kunnossa, että aika paljon terveempänä treenannut.
Paljon pitää tapahtua, että se oikein alkaisi kulkemaan tuo juoksu. Tai onhan se mahdollista, mutta että ihan SM-maastoissa jo, niin hiukan haikialta tuntuu... Tuomokin on vetänyt mäkivetoja. Se se vastaa pelottaakin ihmistä.
Kuinka ollakaan, sain viimeinkin nuo fysioterapeutin paperit irti tuolta koulusta. Eihän se ole mistään muusta ollut kiinni kuin lopputyöstä. Lopulta se tuli valmiiksi. Tutkimus käsittelee joogaharjoittelun vaikutuksia kestävyysjuoksijan tasapainoon ja jos joku sitä hulluuden puuskassaan tahtoo lukea, niin lähetän kyllä häveten tuotoksen eteenkin päin.
Pari viikkoa sitten haimme bändikaverien kera vauhtia harjoituskauteen Lontoon kylästä. Reissu oli oikein mainio ja ylistän sitä myöhemmin enemmän, kunhan saan kuvia valaisemaan yksityiskohtia.
Pääsiäinen, joka Savossa myös Päästiäisenä tunnetaan, on tarkoitus viettää matalanpaikan leirillä Sapsalammen keskustassa. Luvassa on ainakin tonnin vetoja alle 4min/km-vauhdilla.
Ps. Tiedoksi rahoittajille: Vastaiskuksi farkuille, joissa näkyy "bokserit" valmiina, aiomme Tossavaisen (heittäjä) & Savolaisen (loikkaaja) kanssa tuoda markkinoille omia tuotteita. Näistä ensi kädessä olisi tarkoitus julkistaa farkut, joissa näkyy valmiiksi perse, sekä kauluspaita, jossa on rintakarvoitus valmiina. Nimikin on mietitty: Trucker's Smile.
Eipä oo kirjoteltu, kun ei oo mitään tehtykään. Olo on ihan ok, ei enää hengästy kävellessä. Vaikka olo oli aika samaa tasoa erään suunnistajan kanssa - joka kärsinee edelleenkin - niin nyt on aivan normaali fiilinki. Kunto toki on jotain paskan ja aivan paskan väliltä.
Nyt olisi sitten tarkoitus testata kuinka kovaan iskuun pääsee kuukaudessa. Eli SM-maastoissa juostaan!
Olen luonut äärimmäisen harjoitusohjelman perustuen konsultoimiini valmentajiin. Konsultointi tapahtui kysymyksellä:"Miten treenaisit, että suorituskyky olisi mahdollisimman kova kuukauden päästä jos nyt ei ole juossut kuukauteen ollenkaan?" Eli minulle on ihan sama, mikä kunto ja kulku on SM-maastojen jälkeen.
Tässä raaka runko:
viikko: totuttelua juoksuun, yksi reipas treeni
viikko: normaalikilsat, yksi tosi kova treeni, yksi melko kova treeni
viikko: normaalikilsat, kaksi tosi kovaa treeniä, yksi melko kova treeni
viikko: normaalikilsat, 2 melko kovaa treeniä, yksi tosi kova treeni
viikko: keventelyä, SM-maastot
Ihanhan tämä on tajutonta ja päätöntä, eikä palautumisesta ja paikkojen kestämisestä ole mitään takeita. Painoa pitäs tiputtaa vielä 3kg. Katellaan, miten ukko kestää.
Tällä kertaa painitaankin syvempien asioiden parissa. Näin pitää tehdä, kun kunto ei kestä juoksutuloksilla kehuskelua. Näin vaalien alla on keskusteltu poliittisesta vaikuttamisesta. Noin kuukausi sitten uhkailin äänestäväni vaaleissa. Viikko sitten päätin, etten sitä kuitenkaan tee.
Miksi äänestäisin? Ensinnäkään en tunne kotikaupunkini edustajista ketään. Vielä vähemmän tiedän heidän ajatuksistaan ja päämääristään. On edustajaehdokkaita, joilla on ylväät periaatteet ja hienoja haaveita. Jos edustaja pääsee eduskuntaan, niin saako hän mitään aikaan? Kuinka moni sitten lopulta jaksaa ajaa omia arvojaan ilman, että reipas rahallinen korvaus edustajan työstä vaikuttaa millään lailla hänen tekemisiin? Vaikka olen monen poliittisesti aktiivisen mielestä idiootti, en vain jaksa uskoa monenkaan omaavan sellaista karismaa, että saisi jotain näkyvää aikaan.
"Jos et äänestä, et voi sitten valittakaan." Miksen? Ei se, että äänestää, tuo suoraan korjausta kaikkiin epäkohtiin. Jos äänestän vain velvollisuudesta, koen olevani täysin aivoton robotti, joka tekee ajattelematta mitä käsketään. Äänestämättömyys ei mielestäni tarkoita sitä, ettei yhteiskunnan asiat kiinnosta. Voihan sitä uskoa jumalaankin kuulumatta kirkkoon. Tyhjän äänestäminen on joidenkin mielestä kannanotto. Minun mielestä se on ajan tuhlausta. Eihän se perkele kiinnosta vaalivirkailijoita pätkääkään, montako Aku Ankkaa niissä lapuissa on.
Suomen eduskunnan toiminta on mennyt huonoksi showksi, jota juontaa iltapäivälehdet huonosti, kuten Maria. Turvotetaan pienet ja merkityksettömät asiat väkisin isoiksi, jotta saadaan lietsottua turhat asiat päivän lööppeihin. Politiikan Munamies on tällä hetkellä Soini, joka on uutisoinnin arvoinen vaikka kävisi paskalla. Koen, että ajan voisi käyttää järkevämminkin. Toisaalta uppoaahan se minuunkin, kun tämänkin verran tiedän. Jollain tapaa Soiniakin pitää ihailla. On piristävää, että joku voi vielä saada omalla persoonallaan noin paljon tukea itselleen. Tietysti populismilla pärjää vähän aikaa, mutta vaatii se tietyn verran karismaakin.
Melkein kaikilla on joka asiasta oma mielipide. En vain käsitä sitä, miksi monen ihmisen mielestä kaikkien pitää olla asioista samaa mieltä kuin he. Monet eivät väitöksistään huolimatta hyväksy muiden mielipiteitä. Mitä väliä on vaikka Pekka kannattaa persuja ja Erkki vihreitä? Ei kumpikaan ole omasta mielestään väärässä, mutta toisen mielestä varmasti. Voisiko olla mahdollisesti kaksi oikeaa vastausta? Tohon parhaita mietelauseita: "On helppo valittaa asioista, mutta harva kertoo valittaessaan, miten asian voisi hoitaa paremmin."
Ydinvoimalat ovat nyt pinnalla tai osittain pinnan alla. Jotenkin kaihertaa, että suomalainen media oikein hakee ydinkatastrofin uhkaa. Fukishamaan on ainakin 7000 km. Se on aika kaukana. Surullista se siellä on, mutta ketään ei hyödytä hysteria täällä. Suomalaiset pitävät hulluna rakentaa viidettä ydinvoimalaa. Japanissa on vajaa 60. Suomalaiset pelkäävät ydinvoimalaonnettomuutta. Japanissa on tapahtunut vasta melko vähän katastrofin laajuuteen verraten. Suomessa on melko vähän noita maanjäristyksiä ja tsunamejakin.
Ydinvoimaa vastustetaan, mutta sen haitat on melko pienet verrattuna esim. kivihiileen. En tiedä, mutta veikkaisin kivihiilienergian saastuttavan enemmän vuodessa kuin ydinvoima 30 vuodessa. Eikä ydinvoima ole mielestäni edes pois vihreältä voimalta. Ei Suomen talous mitenkään anna mahdollisuutta vaihtaa koko energiantuotantoa esim. tuulivoimaan. Tarvitsemme tällä kulutuksella enemmän energiaa ja jostain sitä on järkevästi saatava ennen kuin ekoenergian verkosto on riittävän laaja. Uskon myös ydinjätteen sijoituksen vievän aika vähän maa-alaa esim. muun energian haittoihin verrattuna. Kannatan ydinvoimaa, mutta hyväksyn myös sen, että joku on muuta mieltä.
Loppuun kerrottakoon, että pääsin juoksemaan anaerobisella kynnysvauhdilla 8km. Eli keskisykkeellä 182bpm. Aika haipakkaa! MUTTA KUN EI! Keskivauhti mahtava 4.02/km. Ei jumalauta, miten voi olla ihmisotus matalassa kunnossa... Siitä kuumeesta ei sitten ilmeisesti oikein palaudu. Eihän tämmöseen ole tottunut, kun viimeksi 15 vuotta sitten ollut kuumeessa. 3-kymppinen tuntuu nyt pirun vanhalta, sanoo tähän Tepot ja Jussit sitten mitä tahansa...
