keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Häitä vaan...

La: vaellus 5km Wiskin kanssa - Häät kun oli niin ei muuta ehtiny.

Su: vajaa 10km Kessin kanssa - Eli mulle reipasta, hälle kevyttä.

Ma: töitä niin pirusti. Ei vaan ehtinyt.

Ti: Aamu: Arturon kanssa liikkuvuutta + 4km juoksua Ilta: Repokalliolla 10km-6km kovaa 21.36min eli 3.36/km. - Aivan hyvin kulki, vaikken ihan täysiä juossutkaan. Aivan helvatan hiostava keli.

Tuskasen paljon kaikkea säätöhommaa ollut. Lauantaina oli häät ja tulevana lauantaina on taas häät. Sitten on oltu järjestämässä hölkkää ja ruuvattu sohvia kuntoon ja muka tehty vähän töitäkin siellä täällä. Ensi viikolla olisi tarkoitus juosta varmaankin 800m Kiihtelysvaarassa, mutta katsotaan nyt.

Eilen oli pakko juosta tuo kova kutonen, kun Monacon GP:n lähetys alkoi 21.15 ja lähdin puoli ysiltä lenkille. Se kulki ihan mukavasti, vaikkei tässä nyt kummoisesti ole kilometrejä tullutkaan. Paikat kuitenkin ovat taas ihan ehjän tuntuiset. Jukka paineli kovaan aikaan ja SE:kin menee vielä vähän erityyppisellä juoksulla helposti. Ramolefi oli pieni yllätys, mutta rohkeasti se kyllä lähtikin lasettamaan kahden kilsan kohilla.

Tuomokin on muuten käynyt lenkillä, mutta akillesjänne ei YLLÄTTÄEN kestänytkään kuukauden juoksutauon jälkeen satasen vetoja.

perjantai 24. heinäkuuta 2009

Eliittikisojen eliittijumitus.

Ti-Ke: Eliittikisoja, helvakosti kaikkea kantamista ja roudaamista, tuskaisen vähän istumista.

To: 3km juoksua - Oli niin tuskainen väsy, ettei enempää viitsinyt hölkätä. Jalat kuitenkin on taas kivuttomat, joten tässähän voisi kuvitella juoksevansa taas ihan oikeitakin lenkkejä.

Pe: 8km rento - 1km reipas 3.30/km - Helppo lenkki Repokalliolla. Ei vaan jalat tuntunut vielä ihan muistavan juoksemisen saloja.

Eliittikisarummutus on takana. Pienissä jälkimainingeissa vielä ajelehditaan, mutta lähinnä päässä vallitsee tyhjä ja väsynyt olotila. Se on jotenkin niin epätodellista, että vuosi suunnitellaan, pari kuukautta touhutaan ja viimeinen viikko eletään tuon yhden kisan kanssa ja sitten se on neljässä tunnissa ohi. Tsäm! Ei tullut 15-vuotiaana mopopoikana mieleenkään, että sitä olisi joskus rei'ittämässä askelmerkillä jotain wc-kylttejä kisayleisöä varten. Monenmoista puhdepuuhaa nuo kisat sisältää. Sitä ei todellakaan uskoisi jos ei itse olisi kisaa tekemässä.

Itse olin tapahtumanohjauksessa eli koitan pitää lajit sillä tavalla näpeissä, ettei Wirkkala paiskaa yhtäaikaa keppiä 87 metriin kun Evilä pomppii 8 metrin loikan. Homma on melko hektinen ja väsyttävä, koska kaikki käynnissä olevat lajit pitäisi koko ajan olla hyppysissä. Parhaimmillaan olemme Heusalan kanssa saaneet neljä huippusuoritusta tapahtumaan yhtäaikaa. Siitä sitten YLE ja liitto silittää päätä niin, että luu näkyy. Eli mielellään yksi huippusuoritus kerrallaan, mutta kuitenkin aikataulussa. Meikäläistä siis voi syyttää jos joudutte suoritusvuoroanne odottamaan.

Kisathan meni kyllä järjestelyineen aika nasevasti. Keli oli huipukas ja tuloksetkin messeviä. Pikajuoksujen vastatuuleen juokseminen harmitti, mutta näin se joskus menee. Wirkkalan ja Ruuskasen keihäskaaret olivat itselleni ainakin pommi. Odottelin sellaista max 82m voittotulosta, koska heitot olivat vastatuuleen. Sattuipa kuitenkin sopiva tuulirako ja kepit nasahtivat yli kasivitosiksi.

Juoksuista tietenkin eniten kiinnosti miesten kolmonen. Erä-Jorma ja Harjamäki lähtivät ehkä hiukan liian kovaan vauhtiin, toinen hyytyi vähemmän ja toinen sitten jonkun verran enemmän. Oli nimittäin melkomoisen epäilyttävän näköistä kun UA pumppasi Harjamäkeen happea nurmikolla. Moni veteli huikeita ennätyksiä. Glooriaa voi ainakin suitsuttaa Marttiselle, Ruoholalle, Hapolle, Pennaselle, Leinoselle ja tietenkin Arturo Barriokselle, joka hiukan varmistellenkin poksautti ysin rikki.

After Gamesilla oli hiukan liian isot saappaat täytettävänä Ilosaarirockin jälkeen. Antsa haastatteli urheilijoita, Samettivallankumous lämppäsi ja lopuksi sitten Stella täräytti illan päätöksen. Keikat olivat hyviä, mutta iso halli ja 400 ihmistä ei kuitenkaan saa sellaista festarimeininkiä aikaan. Tunnelma oli kuitenkin lupsakka. Anniskelualueella nähtiin monenmoista urheilijaa suunnistajista juoksijoihin enemmän ja vähemmän iloisella mielellä. Yön hämärässä käytiin korkkaamassa vielä kuoharit Kessin komean juoksun kunniaksi. Mr Wave oli nähtävästi korkkailut vähän pohjiakin, mutta tunnelma oli hyvä.

Kolmen maissa siis unille ja aamulla kymmeneksi purkamaan kentältä kamaa. Tohon ja Jardaanin kanssa oltiin kyllä ehkä maailmankaikkeuden hidastempoisimmat purkumiehet. Ei vaan oikein ollut virtaa eikä motivaatiota. Onneksi kuitenkin eräs rantaruotsalainen juoksijakolmikko teki hommia meidän puolesta. Joensuussa oli nimittäin niin, että päälle 1.49:n kasin ajoilla joutui aitoja keräämään. Pojat hoitivat homman hienosti. Tuollaista täytyy kunnioittaa kun tullaan maan ääristä Joensuuhun kisaamaan ja seuraavana päivänä vielä aamulenkin lomassa autetaan hieman kisojen purkuhommissa.

Tämä ilta ollaan vaan ja hengaillaan jos näin Metallicaa saa lainata ja huomenna sitten svengaillaan häissä. Jee.

Laitetaan loppuun vähän videota ja kuvia matkan varrelta:



Velipoika pistää jalalla koreasti.


Samaa harrastaa metsistä tuttu parivaljakko. Ainakin toisen voi tunnistaa hatusta.















Herra itse nauttimassa normi-iltapalaa















Ja iltapalahan oli näinkin ravinteikas!

lauantai 18. heinäkuuta 2009

Toomio vs. Toomion pää 0-1

Ke 15.7: Pm-kisat 5000m Outokumpu, 16.43,? ja 4.sija - Aivan kuin olisin sanonut juoksevani kuitenkin 16.40...

To 16.7: LEPO - vasen pohje meni ihan täysin kramppiin, just ja just pysty kaljaa terassilla juomaan.

Pe 17.7: 12km rento, Toho mukana jonkun matkaa - Pohje väsyi kyllä melkoisesti, illalla ei taas kävelty kunnolla. rokkiväki myös noteerasi juoksuasuisen miehen keskellä Joensuuta.

La-Ma: Rokkia, rokin siivousta, helvetisti kävelyä ja kipeä alapohje, perkele!


Joojoo ja jeejee. Kauheesti asiaa ja kauheen vähän voimia. Aloitetaan tästä vitosen kisasta.

Menomatka. Tuomo lähti vaimonsa kanssa mukaan Outokumpu-sitiin. Keli oli hiostava, sadetta enteilevä ja melko hiostava. Kentälle päästyä mentiin tyyppilliseen tapaan katsomoon näyttämään niin epäurheilulliselta kuin mahdollista. Tuomon seurassa se olisi onnistunut, mutta Johanna pilasi meidän hampuusi-lookin liialla sporttisuudellaan.

Alkuverkka. Itselleni ominaisesti joogailin vähän alkuun ja sitten lähdin lompsuttelemaan. Outokumpu ei niin tuttu paikka ole, joten kiertelin turvallisen matkan päässä kenttää, etten eksy. Matkaa kertyi ehkä 4km ja muutaman reippaammankin pätkän otin. Aina on sellainen voimaton olo jaloissa kun verkkaa. Jotenkin kai lihakset jännittää kisaa. Tai ehkä sitä itsekin jännittää, mutta ei ollut hyvä fiilis jaloissa.

1000m-3000m. Pistooli ei pamahtanut kuin vasta ekalla ja jäin Shabuninmaisesti metrin startissa. Runttasin itseni kuitenkin neljänneksi heti Makkos-Jussin kantaan. Ja kantapäillekin melko useasti. Jussi nimittäin tikkaa noin 40cm:n askeleella. Oma askel on semmoinen noin 4m helvetin hitaalla maakontaktilla eli nilkoillehan se tulee. Päätin pysyä ihan peesissä kiinni jos vauhti on ok. Eka kilsa taisi olla 3.16. Toinen 3.18 ja kolmas 3.19. Siihen asti meni hienosti.

3000-5000m. Olin kuitenkin luvannut, että 4. kilsa ei hidastu. Sepä tiesi sitä, että Tomi kärkeen ja hirveä paahto päälle. Paahto kesti kaikki 200m, sitten vaan alkoi askel tahmaamaan. Oikeammin tämä johtui kyllä lihaskunnon puutteesta. Selkä väsyi kummallisen paljon ja asento tippui normaalia enemmän. Näin kierroksen jälkeen Makkos-Jussi paineli ohi ja minä jäin pikkuhiljaa taaemmaksi. Siitä sitten läpsittiin maalia kohti. Neljäs kilsa 3.27 ja viimeinen 3.23.

Loppuverkka. Paljain jaloin hissuttelua pitkin nurmea. Vasempaan pohkeeseen sattui pelottavan paljon, joten en hirveän paljon uskaltanut verrytellä.

Henkinen kantti. Ajatelkaapa olkapäille istumaan se sarvikaveri ja sitten se enkelisiipinen veikko. Viiden tonnin juoksussa pitäisi mielestäni tämän pirullisemman olla vahvempi. Minulla ei ole. Pyhimystyyppi huutaa suoraan korvaan, että "Anna jo periksi! Luovuta nyt ihmeessä! Miksi kiusaat itseäsi?". Sielunvihollinen jää auttamatta alakynteen, eikä sen piipityksestä saa selkoa. Suomeksi siis mun pää ei, jumalauta, kestä noin pitkää kisaa. On helpompi antaa periksi, kun alkaa tuntua pahalta. Luulen, etten ole juossut elämässäni montakaan kisaa niin, että olisin kaikkeni antanut. Henkinen tuskansietokyky on kyllä juoksuradalla sellainen pullonkaula noille tuloksille. En tiedä onko se jännittämistä vai mitä helvettiä, mutta monessa treenissä olen juossut oksennuksen partaalle ja oksentanutkin. Kisassa vain kerran. En tiedä mitä pitäis tehdä, mutta tässä häviän Tuomolle kyllä aivan murskalukemin. Oon liian mukavuudenhaluinen.

Viikonloppuna oli sitten Ilosaarirokki ja siellä vietettiin aikaa. Ei kovinkaan kummoisia bändejä ollut liikkeellä, mutta yllättävää kyllä kolme parasta keikkaa heitti PMMP, Kotiteollisuus ja lähes paikallinen Supersounds. PMMP:n välispiikit oli niin teiniä kuin olla voi, Kotiteollisuuden soitto oli vähän mitä sattuu ja Supersounds oli aivan väärällä lavalla. Eli Kotiteollisuuden välispiikit, Supersoundsin soittotaito ja PMMP:n biisit niin aika jeps olis ollu. Paskoina mainittakoon Stam-yks-na ja Egotrippi. Ei ne vaan lähtenyt ulkoilmassa. Varsinkin Stam1nan miksaus ei onnistunut ollenkaan. Alueella näkyi myös muutama urheilija, joista voi jonkinlaista tanssivideota tännekin laittaa.

Jukan juoksusta jäi hyvä maku. Mutta Ranskan poika otti kyllä tuuletuksineen sen verran pattiin, että voisi toivoa sen kärähtävän ajoissa.

ps. Tuomokin kirjoittaa sitten joskus kun ehtii eli ehkä Elokuussa. Itsellä on nyt tuo pohje sen verran kipeä piikkarivitosesta, ettei pysty juoksemaan varmaan ennen perjantaita.

Sit hommiin...

tiistai 14. heinäkuuta 2009

Eliittiä...pään sekoamista...eliittiä...pään sekoamista...jne...

SU 5.7: kevyt 10km - ihan lepponen, jalat aika jumitteessa

MA 6.7: Reipas 8km - tosi helppoa, vähän niinku kevyt viikko alko tästä

TI 7.7: 15km rento, 70min - jalat paino vähän, mutta se vaan meni helposti

KE 8.7: Aamu: 3km hölkkää paljain jaloin + Lapuan Eliittikisat - jalkojen päällä koko päivä, muttei juoksua kummemmin

TO 9.7: Aamu: 3km hölkkää paljain jaloin I: 10km - 5km kovaa, 17.20min, helvetin mäkistä reittiä - Piti oikeasti juosta 6,7km kovaa, mutta jalat oli sen verta kohmeessa, että jätin vitoseen. Vauhti oli kuitenkin aivan jees.

PE 10.7: Aamu: 3km hölkkää paljain jaloin Päivä: lautataapelin purkua ja lankkujen siirtoa 4h. - Oli semmonen treeni, että jäi kyllä juoksut tekemättä

LA 11.7: Aamu: 3km hölkkää paljain jaloin Ilta: 10km kevyt juoksu - Isän kanssa lepponen lenkki.

SU 12.7: LEPO - ajelin Joensuuhun.

MA 13.7: LEPO ja taas hieronta, viimeisestä ei olekaan kuin 2 kuukautta.

TI 14.7: Aamu: koordinaatio + juoksutekniikka 1h Ilta: 9km -200m + 2x100m + 800m kovaa - Huomista kisaa varten pieniä reippailuja. Jalat vähän oudot hieronnan jälkeen, mutta hengityksen kanssa ei onkelmia.

Jaajaa... Niin sitä Joensuussa tahkotaan Eliittikisan kanssa, tosin meikäläinen on tahkonnut vähän ympäri Suomeakin saman aiheen parissa. Tosin Tuomo on meikäläiseen verrattuna ihan asunut toimistolla, eikä siksi ole treenannutkaan. On kyllä tuollaisessa neljän tunnin kisailussa ihan tarpeeksi tekemistä. Hetkittäin toimistolla tulee Härkönen & Vilenius-fiilis, kun Jardaani vetää tuplabasaria hermostuksissaan lattiaan, Tohon kännykkä soittaa minuutin välein Europea ja kuus muuta ihmistä kysyy toinen toistaan omituisempia kysymyksiä. Silloin hajoaa pää.

Juoksu on Suomenmaalla alkanut kulkea aika nasakasti. Enkä tarkoita itseäni. Ei sitä kyllä varmaan kukaan epäillytkään. Kessi on nippanappa tyytyväinen 13.39 aikaan, Erä-Jorma vetelee peltotöiden voimalla 13.46. Ja Harjamäkikin 8.40 esteet. Se on hyvin sekin, vaikkei Pohjanmaalaisia pitäisi kehua. Voi nousta päähän.

Huomenna pitäisi juosta se saatarin 5000m Outokummun kentällä. Tavoite on 16.20. Ihannejuoksulla se voisi mennä 15.50. Todennäköisesti 16.40. Katotaan nyt miten tässä jännittää tai muuten vaan ei saa itestään irti. Sen ainakin olen päättänyt että väli 3000-4000 ei hidastu. Katsotaan onnistuuko.

Jardaanin kanssa ollaan kuunneltu Foo Fightersin - The Pretenderiä ja muisteltu Marcus Ryffeliä. JEE!

lauantai 4. heinäkuuta 2009

Vauhdin hurmaa...

To: Aamu: liikkuvuus+koord. Artun ja Reimarin kanssa Päivä: 6km verkkaa+koord+7x150m rento max /ka. 20.6"/ 3min -Kulki kepoisasti. Vielä ei niin vanha ole, etteikö Barriokselle pärjäisi.

Pe: rentoa käveleskelyä

La: 7km verkkaa + iso kolmio eli Tohon testilenkki kovaa. 3,75km 3,24/km. - Oli kyllä helppoa, olis pystynyt juoksemaan kovempaakin, mutta pidin rentona.

Pikkuhiljaa alkaa kulkua löytymään. Näköjään se vaatii tuota nopeaa juoksua. Arturo oli maansa myynyt, kun ei meikää kepittänytkään sataviiskymppisissä. Ei kuule vanhaa noin vain yllätetä. Perjantai oli kyllä sen verta raskas päivä, ettei vaan jaksanut lähteä juoksemaan. Käytiin katsomassa Ice Age 3 3D:nä. Se oli pitkästä aikaa hyvä ellu. Sopivan pitkä, hyvin hauska ja 3D:kin oli miellyttävä kokemus.

Raahessa painellaan SM-viestejä eli Tuomo treenaa joka päivä kaksi kertaa. Tämän pelossa kävinkin juoksemassa tuon Tuomon testilenkin. Kulku oli mainiota ja kilsat meni 3.22-3.32-3.22-2.26 (750m). Illaksi tuli haaste saunomaan. Taidan ottaa sen vastaan ja käydä vähän rentoutumassa.

Loppuun armotonta menoa:


keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Tuom(i)o

Ma: lepoa vain, melko väsy

Ti: Aamu: Arturolle herättelevä treeni päivä: 3km + 2x100m + 7x400m/ka. 66,7/2min + 2km - Arturoksen kanssa tahkottiin. Kyllä juoksulihakset aika heikolla hapella. 2 viimeistä nelisatasta oli jopa surullisia loppusuoran osalta.

Ke: 14km kevyttä, ka-syke 128, 1.09 - jalat väsyneet, mutta hengityksen osilta helppoa.

Niin vedettiin Barrioksen kanssa vaan nelisatasia. Voi että oli perseestä. Toisaalta hienoa, mutta toisaalta kyllä niin paskaakin. Tekniikka on jotenkin hukassa. Tuomo kyllä osaa valmentaa, vaikkei paljon muuta osaakaan. Tuomo myös huomaa juoksusta paljon asioita. Vasen käsi menee itsellä miten sattuu ja sitä koitin korjata. Perusnopeus on olemassa, mutta nopeaa juoksua on vain vammojen takia tullut niin vähän.

Nyt on mietinnän alla, että juoksisiko pm-kisoissa 400 + 800 vai 400 + 5000 vai 1500 + 800. Toisaalta pitäis juosta sitä kasia, kun sitä on nyt kerran jo koitettu. Lantin toinenkin puoli kiinnostaisi, sillä 5000m:ltä ei ole tilastopajassa tulosta ollenkaan. Olen sen tainnut joskus juosta 16.40 tietämille. Alle 17 kuitenkin pikkuisen. Pikkuisen himoittaisi haastaa Jardaani nelkullakin. Voi näitä vaihtoehtoja... Eli totuus on se, että pitäis tietää juokseeko mitä näistä odotettavista tuloksista: 400m 55-56s, 800m 2.05-2.08, 1500m 4.15-4.20 vai 5000m 16.40-17.30? Jösses, miten säälittävää...

Tuomoke veteli vain parin-kolmensadan alkuverkalla 4.02-vauhtia testin. Ei se tuollakaan kyllä aivan vahvasti mene. Tuon kun olisi tiennyt niin ei olisi tarvinnut Johannalle maksaa Tohon raajan ruhjomisesta... Saakeli, meni rahat hukkaan! Ei sen juoksu ihan hirveältä näyttänyt, mutta ei paljon muutakaan. Saatte tästä videomateriaalia kunhan löydän usb-piuhan.

Alkaa sykemittarikin vedellä viimeisiään, uusi pitäisi ostaa...

Päivän biisi: Stam1na - Hammasratas

4.02/km ja vaimon kosto

Hyvä testi oli eilen. Ainakin omasta mielestäni. Edellisen 10 päivän ajalta oli takana yksi lenkki, mutta ok:stihan se läpsyttely silti sujui. Eka kilometri 3.53 ja siitä tasaisesti hyytyen, ei edes ihan maksimiin asti kantaten, 15.06. Nyt on löydetty meikäläisen pohjat. 88kiloisena patukkana ilman treenaamista, pystyn näköjään vajaan 4km juoksemaan suht koht neljän vauhtia. Nyt pitäisi enää alkaa treenaamaan, niin sitä voisi vaikka kuntoutua.. Nuuskan lopettaminen näköjään kannattaa, sillä limaa ei irronnut ollenkaan samaan tahtiin kuin kk sitten.

Lopussa ei oikein pystynyt kiusaamaan itseään, sillä sen verran juoksemattomuus painoi. Vika 750m oli vaisua, mutta toisaalta ei edes ottanut kauhean koville, sillä hengitystä ei oikein saanut rassattua tarpeeksi. Jalat toimivat yllättävänkin hyvin. Tomi oli ovelana miehenä kameran kanssa kuvaamassa loppua. No eipä tainnut tulla edes mitään K 18-matskua.

No turha hehkuttaa, tavoitteesta ollaan jäljessä 12s/km.

Vaan vaimo ei vissiin ollut kovin tyytyväinen tulokseen. Ajoi meinaan illalla ABC:llä käynnin yhteydessä meikäläisen jalan päälle. Joko on mennyt valmentaminen päin sitä itseään tai sitten se vaan katsoi ettei tuo läski enää noilla jaloillaan mitään tee. No lisättäköön nyt loppuun, että se oli vahinko. Kuulemma.

Joka tapauksessa sen verran rasahti pohkeeseen, että pariin viikkoon tuskin pystyy kovin montaa juoksuaskelta ottamaan. Joten nousu lähtee vasta elokuusta käyntiin.