maanantai 9. maaliskuuta 2020

En koputellut puuta

Pitikin mennä kehumaan kuntoa. Heti perään talvirastien liukkailla pakara/selkä/joku ärtyi sen verran, että vasemmalla puolella pistelee ja kuumottaa. Jalkaa siis. Iskiasoiretta, mutta johtuen mieluummin pakara-alueen lihaksista ja niiden kireydestä.

Se on kumma, kun tulee joku vaiva esim. selkäkivut. Saat siihen ohjeet, hoidat entisen urheilijan tunnollisuudella, mutta aivan unholaan jää ne muiden alueiden huollot silloin. Sitten tulee joku vanha tuttu vaiva kuten juoksijanpolvi, pakaran limapussi, penikkavaivat... Ei vaan tajua ajatella kaikkea. Tai jaksa. Tai viitsi. 

No, ei se kuitenkaan ole tässä parissa viikossa parantunut oikeastaan miksikään. Ei se nyt niin haittaakaan, mutta en ole juossut juurikaan. Enkä kyllä hiihtänytkään. Metsätyöt tuntui parantavan sitä, joten liike lienee parempi lääke kuin huili. 

Kuukausi on Malmijuoksuun, Sm-maastoihin puolitoista. Kunto ei parissa viikossa juuri laske, joten ehkä tästä vielä iskuun pääsee. Kyllä minä siellä maastoissa juoksen, riippumatta siitä, miltä tuntuu. 

Ps. Nyt ei närästä. 

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Normaalia aiemmin Sm-maastoja kohti

Tammi-helmikuu on mennyt vilkkaasti. Luntahan ei ole nimeksikään, joten hiihto on ollut vähissä.

Hiihtoa noin on tänä talvikautena tullut enemmän kuin hetkeen, ehkä 2005 viimeksi tullut enemmän. Se näkyy kyllä hapenotossa ja jalkojen lihaskunnossa. Tällä lumimeiningillä pitää vaan kohta muuttaa Kainuuseen, jos sivakoida meinaa.

Myös juoksua on tullut tammi-helmikuussa edellisen kerran näin paljon vuonna 2010. Sekin näkyy juoksukunnossa.

Eli syksyn murheenkryyni selkä onkin antanut lihaskuntoharjoittelun myötä koko tekemiselle ihan erilaista potkua. Oon jaksanut runtata noita tukiharjoitteita. Olen myös itseäni yllättäen juossut töihin ja takaisin 2-3 kertaa viikossa. Kilsoja tulee siis vähän vaivihkaa. Myös VK:n olen malttanut tehdä riittävän kevyenä eli ei sillä tasolla, mikä haluaisin vaan sillä tasolla mikä olen.

Ainut ongelma on vaan refluksioireisto, joka lienee peruja Arcoxia-kuurista. Se on nyt kolmisen kuukautta ollut melko vähillä tietyt peruselintarvikkeet, kuten kahvi, suklaa, paprika, kurkku, tomaatti, hernekeitto, mausteiset ruuat... On nimittäin vaikeaa sellaiselle, joka aiemmin söi vaikka chilipaprikaa viskin kanssa. Ei muuten sitäkään pysty juomaan nyt... Saatana. Tähystykseen on nyt lähete, jee!

Tällä hetkellä kevään-kesän perussuunnitelma tuntuu siltä, että Malmijuoksu, Sm-maastot (SAUL+SUL), Pm-maastot, Jukolanviesti... Joka muuten on ihan pirun typerästi ajoitettujen veteraanien Sm-kisojen kanssa.

Näillä evästyksin eteenpäin!

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Juoksun suhteen elossa

Taukoa kirjoitteluun on tullut. On ollut joulua ja muita hömpötyksiä.

Selän suhteen tilanne on hyvä. Se ei vaivaa oikeastaan ollenkaan, mutta olen minä sitä jumpannutkin. Enemmän vaivaa refluksioireet, jotka tekee olon välillä melko tukalaksi. Aina jotain, totta kai. Somac-kuurilla olen ja todennäköisesti se vielä tuplataan, jos oireet ei helpota kokonaan. Sen jälkeen sitten tähystys. Oletus on, että siellä on löystynyt paikat.

Juossut olen pisimmillään ihan 17km ja tempasin reippahasti myös uudenvuodenjuoksun Paloaukealla. Kunto on siis olosuhteisiin nähden ihan semi. Aika ison hiihtomäärän takia lihaskunto tuntuu keskimääräistä paremmalta. Ja ehkä hapenotto.

Eilen revittelin vähän hallissakin junnujuoksijoiden kanssa. Tonni, 300m ja 2x150m. Alkaa mennä hevosteluksi. 150m meni noiden jälkeen lenkkareilla 22,2, johon olen aika tyytyväinen.

Vielä kun tuon vatsan saisi skulaamaan, niin kaikki olisi mukavasti.