torstai 28. huhtikuuta 2011

Keskisyke 135.

Viikon sisään olen ollut matalalla ja korkealla. Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa Pohjanmaata ja Vuokattia. Pohjanmaan case oli hyvä. Juoksin tonneja alle 3.30-vauhtia. Sitten velipoijjan kera hölkyteltiin kiihtyvä 14km. Pääsiäisen aktiviteeteistä leppoisinta oli kuitenkin koko perheen levyraati. Kenen muun äiti valitsee levyraatibiisiksi Kanye Westiä?!?

Mitäpä sitten tapahtui? Annahan kun kerron. Lähdimme blogistiikkainsinööri Finsken kanssa huristamaan kohti Vuokatin rinteitä ja hankekoulutusta. Kiltteinä urheiluvanhukaisina pystyimme ryhmäpaineen alla välttämään seminaarijuopottelun. Keskityimme näet syömiseen ja treenaamiseen.

Tällä hetkellä istuskelen kotisohvalla. Akilleksia hiukan kivistää, johtuen mäkitreeneistä. Lauantaina olisi taas tonnin vetoja, ellei takatalvi tule sotkemaan kuvioita. Ehkä tämä tästä vielä johonkin kehittyy ennen SM-maastoja. Paino kun vielä tippuisi.

torstai 21. huhtikuuta 2011

Kiirustorstai

Reilu viikko treenattu. Siihen on kuulunut lihaskipua, huonosti kulkevia lenkkejä ja yksi turpaanotto Jiriltä. Kaikki edellä mainittu oli aivan odotettua näin vähillä treenilöillä. Mikään ei ole hajonnut (vielä), juoksu tuntuu jo paremmalta ja Jiri on sekä hyvässä kunnossa, että aika paljon terveempänä treenannut.

Paljon pitää tapahtua, että se oikein alkaisi kulkemaan tuo juoksu. Tai onhan se mahdollista, mutta että ihan SM-maastoissa jo, niin hiukan haikialta tuntuu... Tuomokin on vetänyt mäkivetoja. Se se vastaa pelottaakin ihmistä.

Kuinka ollakaan, sain viimeinkin nuo fysioterapeutin paperit irti tuolta koulusta. Eihän se ole mistään muusta ollut kiinni kuin lopputyöstä. Lopulta se tuli valmiiksi. Tutkimus käsittelee joogaharjoittelun vaikutuksia kestävyysjuoksijan tasapainoon ja jos joku sitä hulluuden puuskassaan tahtoo lukea, niin lähetän kyllä häveten tuotoksen eteenkin päin.

Pari viikkoa sitten haimme bändikaverien kera vauhtia harjoituskauteen Lontoon kylästä. Reissu oli oikein mainio ja ylistän sitä myöhemmin enemmän, kunhan saan kuvia valaisemaan yksityiskohtia.

Pääsiäinen, joka Savossa myös Päästiäisenä tunnetaan, on tarkoitus viettää matalanpaikan leirillä Sapsalammen keskustassa. Luvassa on ainakin tonnin vetoja alle 4min/km-vauhdilla.

Ps. Tiedoksi rahoittajille: Vastaiskuksi farkuille, joissa näkyy "bokserit" valmiina, aiomme Tossavaisen (heittäjä) & Savolaisen (loikkaaja) kanssa tuoda markkinoille omia tuotteita. Näistä ensi kädessä olisi tarkoitus julkistaa farkut, joissa näkyy valmiiksi perse, sekä kauluspaita, jossa on rintakarvoitus valmiina. Nimikin on mietitty: Trucker's Smile.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Kuukaudessa kuntoon!

Eipä oo kirjoteltu, kun ei oo mitään tehtykään. Olo on ihan ok, ei enää hengästy kävellessä. Vaikka olo oli aika samaa tasoa erään suunnistajan kanssa - joka kärsinee edelleenkin - niin nyt on aivan normaali fiilinki. Kunto toki on jotain paskan ja aivan paskan väliltä.

Nyt olisi sitten tarkoitus testata kuinka kovaan iskuun pääsee kuukaudessa. Eli SM-maastoissa juostaan!

Olen luonut äärimmäisen harjoitusohjelman perustuen konsultoimiini valmentajiin. Konsultointi tapahtui kysymyksellä: "Miten treenaisit, että suorituskyky olisi mahdollisimman kova kuukauden päästä jos nyt ei ole juossut kuukauteen ollenkaan?" Eli minulle on ihan sama, mikä kunto ja kulku on SM-maastojen jälkeen.

Tässä raaka runko:
  1. viikko: totuttelua juoksuun, yksi reipas treeni
  2. viikko: normaalikilsat, yksi tosi kova treeni, yksi melko kova treeni
  3. viikko: normaalikilsat, kaksi tosi kovaa treeniä, yksi melko kova treeni
  4. viikko: normaalikilsat, 2 melko kovaa treeniä, yksi tosi kova treeni
  5. viikko: keventelyä, SM-maastot
Ihanhan tämä on tajutonta ja päätöntä, eikä palautumisesta ja paikkojen kestämisestä ole mitään takeita. Painoa pitäs tiputtaa vielä 3kg. Katellaan, miten ukko kestää.

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Ei mihinkään!

Ei mihinkään! Nowhere! Ingenstans! Perkeleen perkele...



...Muilta osin menee hyvin.

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Syvällisiä mietteitä politiikasta.

Tällä kertaa painitaankin syvempien asioiden parissa. Näin pitää tehdä, kun kunto ei kestä juoksutuloksilla kehuskelua. Näin vaalien alla on keskusteltu poliittisesta vaikuttamisesta. Noin kuukausi sitten uhkailin äänestäväni vaaleissa. Viikko sitten päätin, etten sitä kuitenkaan tee.

Miksi äänestäisin? Ensinnäkään en tunne kotikaupunkini edustajista ketään. Vielä vähemmän tiedän heidän ajatuksistaan ja päämääristään. On edustajaehdokkaita, joilla on ylväät periaatteet ja hienoja haaveita. Jos edustaja pääsee eduskuntaan, niin saako hän mitään aikaan? Kuinka moni sitten lopulta jaksaa ajaa omia arvojaan ilman, että reipas rahallinen korvaus edustajan työstä vaikuttaa millään lailla hänen tekemisiin? Vaikka olen monen poliittisesti aktiivisen mielestä idiootti, en vain jaksa uskoa monenkaan omaavan sellaista karismaa, että saisi jotain näkyvää aikaan.

"Jos et äänestä, et voi sitten valittakaan." Miksen? Ei se, että äänestää, tuo suoraan korjausta kaikkiin epäkohtiin. Jos äänestän vain velvollisuudesta, koen olevani täysin aivoton robotti, joka tekee ajattelematta mitä käsketään. Äänestämättömyys ei mielestäni tarkoita sitä, ettei yhteiskunnan asiat kiinnosta. Voihan sitä uskoa jumalaankin kuulumatta kirkkoon. Tyhjän äänestäminen on joidenkin mielestä kannanotto. Minun mielestä se on ajan tuhlausta. Eihän se perkele kiinnosta vaalivirkailijoita pätkääkään, montako Aku Ankkaa niissä lapuissa on.

Suomen eduskunnan toiminta on mennyt huonoksi showksi, jota juontaa iltapäivälehdet huonosti, kuten Maria. Turvotetaan pienet ja merkityksettömät asiat väkisin isoiksi, jotta saadaan lietsottua turhat asiat päivän lööppeihin. Politiikan Munamies on tällä hetkellä Soini, joka on uutisoinnin arvoinen vaikka kävisi paskalla. Koen, että ajan voisi käyttää järkevämminkin. Toisaalta uppoaahan se minuunkin, kun tämänkin verran tiedän. Jollain tapaa Soiniakin pitää ihailla. On piristävää, että joku voi vielä saada omalla persoonallaan noin paljon tukea itselleen. Tietysti populismilla pärjää vähän aikaa, mutta vaatii se tietyn verran karismaakin.

Melkein kaikilla on joka asiasta oma mielipide. En vain käsitä sitä, miksi monen ihmisen mielestä kaikkien pitää olla asioista samaa mieltä kuin he. Monet eivät väitöksistään huolimatta hyväksy muiden mielipiteitä. Mitä väliä on vaikka Pekka kannattaa persuja ja Erkki vihreitä? Ei kumpikaan ole omasta mielestään väärässä, mutta toisen mielestä varmasti. Voisiko olla mahdollisesti kaksi oikeaa vastausta? Tohon parhaita mietelauseita: "On helppo valittaa asioista, mutta harva kertoo valittaessaan, miten asian voisi hoitaa paremmin."

Ydinvoimalat ovat nyt pinnalla tai osittain pinnan alla. Jotenkin kaihertaa, että suomalainen media oikein hakee ydinkatastrofin uhkaa. Fukishamaan on ainakin 7000 km. Se on aika kaukana. Surullista se siellä on, mutta ketään ei hyödytä hysteria täällä. Suomalaiset pitävät hulluna rakentaa viidettä ydinvoimalaa. Japanissa on vajaa 60. Suomalaiset pelkäävät ydinvoimalaonnettomuutta. Japanissa on tapahtunut vasta melko vähän katastrofin laajuuteen verraten. Suomessa on melko vähän noita maanjäristyksiä ja tsunamejakin.

Ydinvoimaa vastustetaan, mutta sen haitat on melko pienet verrattuna esim. kivihiileen. En tiedä, mutta veikkaisin kivihiilienergian saastuttavan enemmän vuodessa kuin ydinvoima 30 vuodessa. Eikä ydinvoima ole mielestäni edes pois vihreältä voimalta. Ei Suomen talous mitenkään anna mahdollisuutta vaihtaa koko energiantuotantoa esim. tuulivoimaan. Tarvitsemme tällä kulutuksella enemmän energiaa ja jostain sitä on järkevästi saatava ennen kuin ekoenergian verkosto on riittävän laaja. Uskon myös ydinjätteen sijoituksen vievän aika vähän maa-alaa esim. muun energian haittoihin verrattuna. Kannatan ydinvoimaa, mutta hyväksyn myös sen, että joku on muuta mieltä.

Loppuun kerrottakoon, että pääsin juoksemaan anaerobisella kynnysvauhdilla 8km. Eli keskisykkeellä 182bpm. Aika haipakkaa! MUTTA KUN EI! Keskivauhti mahtava 4.02/km. Ei jumalauta, miten voi olla ihmisotus matalassa kunnossa... Siitä kuumeesta ei sitten ilmeisesti oikein palaudu. Eihän tämmöseen ole tottunut, kun viimeksi 15 vuotta sitten ollut kuumeessa. 3-kymppinen tuntuu nyt pirun vanhalta, sanoo tähän Tepot ja Jussit sitten mitä tahansa...

maanantai 28. helmikuuta 2011

Sick, Sick, Sick!

Ti 15.2: vesijuoksu 35min - aivan jees meininki

Ke 16.2: 9km rento - ihmeen hieno kulku

To 17.2: 90min lumenpudotusta - kattotalkoot jatkuu

Pe 18.2: LEPO

La 19.2: 7km rento - aika nopea pieni lauantailenkki

Su 20.2: 5km kiihtyvä Jirin kanssa 4.30-3.23/km - kummankin hyvää siihen nähden, ettei ole paljoa juoksua tullut.

Ma 21.2: lumenpudotustalkoot 2h 40m - aika raakaa työtä.

Ti 22.2: A: liikkuvuus 45min I: 7km rento - ajatus hiukan muualla.

Ke 23.2: A: metsurin voimajumppa 50min I: 7km kevyt - aamutreeni oli hyvä, iltatreeni kävi henkeen.

To 24.2: KURKKU KÄHEÄ, KIPEÄ OLO - paska olo, ihan jumissa.

Pe 25.2: LÄMPÖÄ JA HULLU NUHA - ei ollut hääviä...

La 26.2: KUUMETTA 38 - pää saatanan kipeä, ihan paska olo koko päivän.

Su 27.2: KUUMETTA 39 - päivä oli hyvä, mutta illalla hullu lämmönnousu.

Ma 28.2: KUUMETTA 38 - Alkaa jo riittämään...

Eipä ole ruumiinlämpö ollut tällaisissa lukemissa sitten lukiovuosien. Kyllä on nimittäin turhauttavaa, tylsistyttävää ja tuskaista. Pelkkä lonkkakipu ja kovat pakkaset ei näköjään riittänytkään tälle alkuvuodelle. Piti vielä tulla kuumekin. Ei ole treenipäiväkirjaan oikein kilsoja tullut. Matka tuntuu pitkältä ja aika lyhyeltä SM-maastoja ajatellen.

Tuntui suht hyvältä kun Jirin kanssa juoksenneltiin hallissa vähän reippaampaa. Olikin sitten eka ratatreeni tämän vuoden puolella. Näinkö sitä on vanhuuden peikko alkanut hyytämään verta jo kolmekymppisenä? Jiri kävi tempomassa SM-halleissa omien sanojensa mukaan jännittämättä. Höh, en usko. Voin veikata, että lähes valkoisena on pyöritty pitkin Myllyn käytäviä ennen starttia. Rommelin tasoisena strategina tunnettu T. Lehtinen kehitti taktiikan ja se sitten toimi tuoden kymmenennen sijan.

Hiukan luulin helpommaksi urakaksi lopputyön tekoa silloin 2006 kun kouluni aloitin. Motivaatio on ollut sitä sun tätä. Ja voin kertoa ettei "se" eikä "tämä" ole missään huippuarvoissa pyörineet. Nyt se on kuitenkin suunnilleen tehty ja tarkastusta odotellaan. Tuon stressin myötä tämä tautikin varmaan pölähti päälle. Yhdestä stressin aiheesta kun pääsee niin jostain se aina sitten uusi tuikkaa päälle. Stressin aiheuttajien määrä on minun elämässä vakio.

Viikko sitten palattiin porukalla teineiksi. Kasattiin näet soittokamat meidän autotalliin, tuskailtiin hetki jatkojohtojen kanssa (,mikä on bänditreenien peruskamaa) ja pidettiin jumaliste bänditreenit. Uusi bändi on siis syntynyt. Ensimmäistä kertaa soitan itse kitaraa bändissä. Ennen on aina ollut koskettimien takana mies. No menihän se tuokin jotenkin. Ainakin veri valui sormista. Kitara on meikäläisen käsissä lyömäsoitin. Kivaa oli ja homma jatkuu varmasti.

Loppuun vielä kaikin puolin ajankohtainen biisi:

maanantai 14. helmikuuta 2011

Perinteinen treenitauko.

Ma 24.1: LEPO - oikea olkapää saatanan kipeä.

Ti 25.1: A: tasapaino+10x50m I: 13km kevyt - vasen lonkka ja selkä täysin jumissa.

Ke 26.1: Kuntosali pv 45min - vasen lonkka tuskaisen kipeä.

To 27.1: Kehonhallinta 1h - edelleen vasen lonkka arka.

Pe 28.1: 7km kevyt W - kyllä se vaan tuntuu.

La 29.1: LEPO - edelleen kipeä.

Su 30.1: 8km kevyt W - on vieläkin arka.

Ma 31.1: LEPO - ei ole hyvä vieläkään.

Ti 1.2: A: vesijuoksu 40min I: lumityöt 40min - eipä se vesijuoksusta suivaantunut.

Ke 2.2: kehonhallinta 20min - ei suurempia tuntemuksia.

To 3.2: A: liikkuvuus + jooga 45min I: hieronta 60min - vasen kylki ja pakara ihan naurettavan tukossa.

Pe 4.2: kevyt 6km W + lumityöt 30min - vieläkin pieniä juilinkeja.

La 5.2: LEPO - remonttia tehtiin.

Su 6.2: LEPO - remonttia tehtiin.

Ma 7.2: LEPO - vähän parempia alkaa olemaan.

Ti 8.2: A: vesijuoksu 30min I: lumityöt 40min - ei edes sattunut.

Ke 9.2: kuntosali MV 50min - vähän takareisi jumissa, mutta muuten ok.

To 10.2: 6km kevyt W - semmosta kummaa.

Pe 11.2: LEPO

La 12.2: jooga 40min - kankee on kaveri.

Su 13.2: 8km rento + avantosauna - hengittäminen oli ihan hirveää.

Ma 14.2: 7km rento + 2x150m kova - ei se kyllä helppoa ollut mitenkään, muttei sattunutkaan.

Alkaa aika traditio olla tämä tammi-helmikuun treenitauko. Voisi hakea melkein liputuspäivästatusta tälle. Ainakin jonkun adventtiaikaan verrattavan nimityksen tälle voisi asettaa. Montakohan vuotta on samalla kaavalla menty? Himpun verran on jumi hellittänyt ja ihan kaksi juoksulenkiksi mainittavaa harjoitusta tehty. Rataharjoituskin tehtiin viimeksi ihan tuossa kuukausi sitten. Saatana.

Tästä se on vaan taas alettava olemaan...

Paikalliset juoksijat ovat kunnostautuneet omasta alakulostani huolimatta mainiosti: Ensin Suurruhtinas Jardaani paineli Endurancessa uuden Pohjoismaiden enarin, sitten "OK"-Karjalainen on esittänyt hyviä otteita. Kasi alle 2.10, tonni alle 2.50 ja tonnivitonen 4.30. Siinä ja siinä pärjääkö noille tuloksille kesällä.

Huomenna Botnia-hallissa nähdään, missä kuosissa miehet on. Nikkehän jo toki kuntoaan väläyttelikin.


PS. Kommentoija Z:lle suuret kiitokset taidokkaasta kommentoinnista. Kuuntelin Endgamen ja totesin, että se on harvinaista jos tuon tyylin musiikin saa 2010 kuulostamaan kuitenkin noin hyvältä.

Laiho on hyvä soittamaan, mutta ei toki mikään suurenmoisen omaperäinen. Bodomin kaks ekaa levyä on hyviä, mutta sitten vähän kuraa.