Istutaan liikuntahallin ikkunapöydässä. Ihme kyllä, ollaan siihen ehditty. Yleensä siinä on jotain kolmosia. Jarkko on ostanut Oukki-Doukkeja.
- Anna yks!
- Nevö. Osta omat.
- Ei oo rahaa.
- Paska juttu. Sulle.
- Kusipää.
- Ei kyllä jaksais sinne opon tunnille yhtään.
- No ei mennä! Mennään Shellille kesettämään pokeria!
- Mukana. Lähteekö Danny?
- Kyllä sinne tunnille pitäs mennä...
- No jos sä oot nössö niin...
- No mennään sitten. Homot...
Kävellään Kirmasen matkustajakodin ohi keskustaan. Pakkasta on sopivasti. Teitä hiekoitetaan parhaillaan eli kaikki hiekka jää kengänpohjiin.
- Pitäskö käydä tekemässä Ärrällä vetolappu?
- Ei jaksa. Tee Shellillä!
- Siellä ei koskaan oo kyniä. Huomasitteko, että Belfour siirty San Joseen?
- No saa sekin yhden oikean pelaajan.
- Haha, jätkä on hauska.
- Yes, I am and I know it.
Mennään Alkon ohi. E.Asialasta tulee mieleen aina vastuksen ostaminen ja siitä mopo, joka ei ole kunnossa. Huomenna olis sählyä. Lainaiskohan Miia mopoa? Jos maksais 20 markkaa.
Astutaan sisään Shellille. Pari rekkakuskia ja perinteinen totosakki hautautuneena tupakan savuun. Alajoki pelaa vähemmän yllättäen pottia.
- Mää haen kahvin.
- Mää kans.
- Paskapäät. Ei kahvia juo kukaan. Siihen kuolee.
- Juoksemiseen kuolee. Mee varaamaan Scud Race!
- Ei kai siihen nyt kukaan keskellä päivää mee...
Nojailen pelikoneeseen. Scud Race on ok, mutta ei ole niin hyvä kuin Sega Rally. Ei ole aidon tuntuinen. Sladitus on tönkköä.
- Kellä on vitosia?
- Mulla. Yks.
- Minä en pelaa. Hölmöä laittaa tähän rahaa, tästä ei voi voittaa mitään.
- Biliksestä onneks voi!
- Se vaatii sentään taitoa!
- Mee ny laulaa sitä Tuuliviiriä! Kuka pelaa?
- Minä pelaan!
Häviän Jarkolle. Se ärsyttää. Paska peli. Danny nauraa. Ihme töysäläinen.
Juoksu on onneksi kulkenut ihan hyvin. Toissapäivänä oli 500m veto ja eilen kilsan veto. Talvikelissä se on tuntunut hyvältä, eikä jalkoihinkaan ole sattunut. Tänä iltana on kai lenkki-ilta meiltä. Pekkakin tulee vissiin. Toivottavasti tulis hyvä loppukiri.
- Mennään jo takaisin! Ehditään pelaamaan pari bilistä ennen fysiikkaa.
- Olikohan Antti myymässä? Saatas ilman.
- Kyllä kai se on. Toivottavasti kakkoset ei vaan oo varannut sitä.
- Tän pelin jälkeen! Koska mä voitan tän!
---
Kävellään takasin. Danny painaa etukenossa, kädet vihreän juoppotakin taskuissa, kauheaa vauhtia. Se haluaa pelata eka ja pelkää lintsata. Nössö. Sen sukulainen oli kai räjäyttänyt kätensä Komet-pommilla. Tai silmänsä. Vai olisko siltä lähtenyt koko pää?
- Me pelataan eka!
- Pelatkaa. Minä ostan karkkia.
- Kato, kossit! Kävisittä salilla!
- Mää kävin eilen.
- No se ei näy mihnään... Ja joku ristus jätti taas oven auki! Perkele, pitäs lyärä niin notta jalat notkahtaa!
Joku ysin tyttö jätti vahingossa liikuntahallin oven auki. Nyt se varmaan pelästy perseettömäksi, kun Antti sille huusi.
- Miten meni kokeet, Pyy?
- Hienosti. Biologiasta 4+ ja terkasta viis puoli.
- Täh? Miten niin huonosti?
- No kirjat oli Jarkolla. Enkä olis kyllä lukenut vaikkei olis ollutkaan.
- Sunhan pitää uusia terkka.
- No älä! En minä millään ravintotiedolla tule tekemään mitään.
- Ei sitä tiedä vaikka susta tulis joku kokki.
- Joo. Tekisin pelkkää hernekeittoo.
Istun ikkunalle ja mietin, että pitäis varmaan jaksaa vähän opiskella. No, ehkä ens vuonna sitten.
---
Olen ollut Sharks-kannattaja aina. Tai siitä asti, kun huomasin meidän sukulaisen pelaavan siellä. Osittain siitä johtuu minun kiinnostus haikaloihin. Vaikka pääasiassa se johtuu Onni Gideonin versioimasta Tiikerihai-kappaleesta, joka pienenä oli jännittävä ja pelottava.
Mopo oli paloina. Lainasin Miian mopoa ja kuljin sillä sählyssä kerran viikossa. Ihme, ettei se hajonnut. Miialla oli punainen PV ja ajon jälkeen vaatteet hais aina hulluna kakstahtibensalle.
Alavuden vanha Shell oli legendaarinen laitos. Se oli se paikka, missä joku muualta tulevakin saattoi pysähtyä. Siellä oli myös Scud Race, jota käytiin "kesettämässä". Kesettää on töysäläinen verbi, joka tarkoittaa oikeastaan mitä vaan.
Antti oli aivan menestynyt painija. Todella pelottavan näköinen kapistus, mutta pohjimmiltaan hyvä tyyppi. Melko rouhea kielenkäyttö vaan antoi sellaisen kuoren, jota useat pelkäsivät. Itselleni Antti oli tuttu jo painikoulusta. Antin niskalenkki-iltoja pelättiin. Rauha hänen muistolleen.
Lintsattiin usein. Ja oltiin hyvin tietoisia siitä, kuinka monta tuntia saa miltäkin kurssilta olla pois. Maksimi oltiin ja vähän päälle. Onneksi terveystieto ja biologia ovat olleet aika vähäisessä osassa minun työuralla... Jarkko oli hyvin valmis lintsaukseen aina. Danny eli Jukka taas harvemmin. Danny se oli siksi, että se näytti aivan nuorelta Dannylta.
Oli tammikuu, joten "uuden alun" jälkeen treenaaminen oli ihan motivoitunutta. Salit ja kaikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti