Ti 18.1: kuntosali 45min + 4x500m/2.30'/1.25-1.30'+7x200m/1.30'/30-32" - hengitys hyvää, jalat vähän jumitteessa.
Ke 19.1: jooga+lihaskunto 40min + 5km juoksu
To 20.1: 10km rento - hyvä lenkki.
Pe 21.1: vesijuoksu 35min - vähän o. polven sisäsyrjään juilii eli ulkoreiskat kiristää
La 22.1: 10km testijuoksu 3.53/km - hengityksessä ei mitään vikaa, mutta jalat väsähti täysin
Su 23.1: 20km kevyt - 7km Wiskin kanssa - helppoa ja todella rauhallista.
Matti on muuten kuosissa. Jardaanikin häviää.
Treeniviikko oli minulle melko hyvä. On vaan ollut aivan tuskallisen raskaita työpäiviä ja se on varmaan jonkin verran vaikuttanut kulkuunkin. Jalat tuntuu kestävän silti ihan hyvin treeniä. Paras fiilis on tällä hetkellä noissa ratavedoissa ja pitkissä lenkeissä. Pitkäkestoinen kovaa juoksu ei kuitenkaan kulje, ei niin pätkääkään.
Lauantain ohjelma piti sisällään testijuoksun Kolmiolla. Kehissä oli suunnistajia iso liuta ja pari maailmanmestariakin näytti matkaan lähtevän. Oma hengitys oli alusta asti helppoa ja keuhkojen osalta homma oli hanskassa. 5km:n jälkeen pohkeet ja jalkaterät sitten väsähti tyystin. Ei minkäänlaista potkua ja jos meikäläisen tekniikalla se vähäinenkin jää pois, niin aikamoiseksi lompsutteluksi menee. Hiukan polkeentunut tie tuotti pientä pito-ongelmaa, mutta en usko sen olevan hyvä selitys. Lentävä Pastori ehdotti syyksi ikää. Voi olla, voi olla.
Totta ainakin on se, ettei tässä palaudu treeneistä kuin ennen. Vaikka olis oppinut välttämään vammoja, tarvitsee kuntoon pääseminen enemmän treeniä. Mielestäni suht hyvin jaksan juosta omalla tasollani noita NK-treenejä, mutta en oikeastaan koskaan juokse omalla tasolla VK-treenejä. Ei taida lihaskunto kestää kovaa juoksua.
Synkempää uutista tuotiin perjantaina: Kenth Andersson kuoli. Viime kesänä istuin aikaisin Eliittikisa-aamuna samaan pöytään aamupalalle ja mies oli kuin oltaisiin aina tunnettu. Iloinen ukko ilman minkäänlaista atleettista olemusta, mutta silti mies huokui mieletöntä paloa yleisurheiluun. Mies kertoi motokseen "Life is short, drink lot, eat lot & play hard". Hän varmaan myös toteutti mottoaan. Sääli silti.
PS. Katsokaa ihmeessä Big Four-DVD. Onhan ne vaan kovia. Mutta tuon katsoessaan tajuaa viimeistään, että Metallica jää jalkoihin soittotaidoissa. Verratkaa Megadethin äijiin. Vaikka Mustaine olis miten mulkero, niin kyllä se vaan Hammettia pätkii kitarahommissa. Toki monta muutakin. Ja entäpä sitten Belladonna laulussa. Huhhuh... Ja Lombardon taitoja nyt ei kukaan ole varmaan epäillytkään. Kyllä kannattaa katsoa.
Kirk Hammetti on aina ollut maailman yliarvostetuin kitaristi. Eipä oo sen soolot koskaan olleet kummoisiakaan. Mäkin pidin joskus nuorena Kirkkiä hyvänä kitaristrina, koska kaikki muutkin piti, mutta sitten rupesin kuuntelemaan sen sooloja tarkemmin, niin nehän ovat tosi tylsää jyystämistä. Esim. "...and justice for all":in - joka on muuten Metallican paras levy - heikoin lenkki on Kirkin tyhjänpäiväiset soolot. Kirkki yrittää tiluttaa nopeasti, mutta se ei ole nopee vaan kankea, eikä sooloissa ole mitään tarttuvuutta.
VastaaPoistaDave Mustaine taas on mun mielestä parilla uusimmalla Megadethin levyllä parempi kuin koskaan. Ehkä huumeiden vetämisen lopettaminen on auttanut? Kannattaa kuunnella Megadethin levy "endgame" vuodelta 2009. Paras Megadethin levy! Levyllä on varmaan 50 sooloa, kun Mustaine ja Broderick vetävät hirveällä nopeudella sooloa soolon perään, eikä ne soolot ole mitään paikallaan junnaavia biisien täytteitä, vaan kuuluvat biiseihin kuin nyrkki leukaan.
Pienenä kossina, kun serkun kanssa "soitettiin" näitä hevijuttuja mummolan sohvalla, tennismaila kitarana, niin Megadeth oli hänen mielestään nössöä. Itse kuitenkin tykkäsin siitä aina vähän enemmän, mutten oikein uskaltanut virallisesti tykätä. Kyllä se vaan kova on. Tuossa Isossa Nelosessa oli muuten Ellefson bassossa. Friedmania olis legendaarisuuden takia kaivannut.
VastaaPoistaMetallican justicessa häirii bassosoundin rupuisuus. Se on niin matalalla, ettei oikein ole munaa musiikissa.
Ei varmaan ollut lähelläkään, että Friedmani olisi tullut mukaan. Marty ei ole ollut hevin kanssa tekemisissä pitkään aikaan. Lisäksi Mustaine pyysi Friedmania mukaan muutama vuosi sitten kierueelle, jonka piti olla Megadethin jäähyväiskiertue. Kun Martyn eka kysymys oli, että kuinka paljon siitä nettoaa, niin Mustaine tajusi, että eipä Martyä enää kiinnosta olla mukana musan, vaan pelkästään rahan takia. Raha ei pitäisi olla asia, mikä on ekana mielessä, kun pyydetään kiertueelle, sanoi Mustaine. Tämä siis Mustainen versio asiasta hänen kirjassaan kerrottuna. Voi olla että Martyn versio olisi toinen. Luulen kuitenkin sen asian olevan ainakin totta, että Martyä ei kiinnosta enää yhtään hevin soittaminen, koska ei ole ollut niissä kuvioissa mukana lähes kymmeneen vuoteen Megadethistä lähdettyään.
VastaaPoistaSekin on ihme, että Mustaine pyysi Ellefsonin Megadethiin takaisin, sillä kun Ellefsoni haastoi Mustainen muutama vuosi sitten oikeuteen Megadethin rahoista, niin Mustaine suuttui niin paljon että omien sanojensa mukaan meinasi tukehtua koko äijä raivoonsa. Tarpeetonta kai sanokaan, että Ellefson hävisi oikeudessa, sillä Mustaine on tehnyt suurimman osan biiseistä ja Megadeth on muutenkin Mustainen, vain Mustainen, eikä kenenkään muun kuin Mustainen bändi. Koko oikeusjuttu oli Ellefsonilta täysin järjetön juttu, varsinkin kun jokainen Megadethin klassisena pidetyn kokoonpanon jäsen (Mustaine, Ellefson, Friedman, Menza) on tienannut Megadethin avulla niin paljon rahaa, että eipä ole loppuelämän aika taloudellisia murheita. Levyjä on myyty yli 20 miljoona kappaletta ja täysille areenoille olevia kiertueita ehdittiin vetää aika monta Rust in Peacen ja Cryptic Writingsin välillä, jolloin tuo miehistö oli kehissä.
Guitar Worldin (March 2010) lukijat äänestivät:
VastaaPoistaparas metallikitaristi:
1. (jaettu) Dave Mustaine / Chris Broderick (Megadeth)
3. Bret Hinds / Bill Kelliher (Mastodon)
Paras tiluttaja:
1. Steve Vai
2. Alexi Laiho
3. Yngwie Malmsteen
Vuoden paras metallialbumi:
1. Megadeth: Endgame
2. Mastodon: Crack the skye
3. Lamb of God: Wrath
Kirk Hammettia ei kärjessä näkynyt.