Pe 30.10: LEPO - aivan käsittämättömän raskas päivä kaikkine aktiviteetteineen.
La 31.10: Tv-kova 10km 37.15 (3.43,5/km) - Tämähän oli vähän yllätys, että se noinkin kivasti kulki.
Su 1.11: LEPO - vähän semmoista hangover-meininkiä...
Huhhuh. Kaikenlaista on tullut touhuiltua. Tällä hetkellä on semmoinen puoliväsynyt viski-illan jälkeinen päivä. Päivä käytännössä lipuu ohi. Ei tässä mitään tolkuttomia ole tehty, mutta jotain pientä puuhastelua kuitenkin. Kyllä jos naiset tietäisivät kuinka vähällä miehet voivat viettää rentouttavan illan... Vaikkei ehkä uskoisi, niin komeasti riittää korismatsin puolikas, sauna, autotalli, jossa on 12 astetta lämmintä, viskiä ja hyvät musiikkilaitteet. Niin se ilta meni kovinkin kiltisti legendaarisia biisejä ja videoita katsellen. Jännä ilmiö on se, että kun näitä hyviä biisejä aletaan etsimään niin lopulta palataan aina niihin tuttuihin ja turvallisiin. Metallica, Iron Maiden, Guns 'n Roses... Monestikohan se on Batterykin kuultu, mutta silti se tämähtää melko kovasti etenkin Moskovan live-keikalla.
Se on kyllä itselläni outo ilmiö, että vaikka olisi yksin ottanut mukia marttojen ompeluseuroissa, niin aina on pikkuisen huono omatunto ja sellainen lievä morkkis. Niin kuin olisi toiminut jotenkin pirun väärin ja itsekkäästi. Ehkä se on harjoittelun puutetta ja pientä häpeää siitä, että itsellä on ollut kivaa ja puoliso on ollut töissä. Helvetin nahkea fiilis. Siksi ei tule usein naukkailtua.
Huomenna pitäisi sitten alkaa treenaamaan ja viikko alkaa mäkivoittoisella reippaalla lenkillä. Lauantain kymppihän oli Tuomon tavoitelistalla 3.50-vauhtia ja se kulki oudon hyvin. Pelkäsin jo, että tulen kipeäksi sen jälkeen. eka kilometri oli hirveä. Neljään minuuttiin ja tuntui, ettei jalat kulje kovempaa. Sitten vauhti kiihtyikin mukavasti alle 3.40/km. Kuudes ja seitsemäs kilometri oli myös kuolemaksi. Neljän minsan kilsoja ja ajattelin läpsytteleväni siitä sitten jonnekin 39-alkuseen lopputulokseen. Yllättäen loivassa alamäessa pääsin jotenkin "juoksun päälle" ja vauhti alkoi kiihtymään. Viimeinen kilsa tultiinkin 3.25:een. Aivan pätevän oloinen juoksu siihen nähden, että aika lepsua treenaamista ollut viimeiset 3 viikkoa. Kyllä se tästä. Tuomolla on kyllä kova työ, mutta onhan tässä vielä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti