Su 29.11: 20km rento - Vähän oli Laukaalainen maailmanmestari harteilla. Ei edennyt, mutta tulipahan juostua.
Ma 30.11: 8km reipas ylämäet kovaa - Nyt oli sinne päin jo. Hengitys vähän hakusessa, mutta jalat pelaili kivasti.
Kevyt viikko takana, jee! Torstaista sunnuntaihin tuntui juoksu aika tahmealta, mutta tänään olikin sitten jo hyvän tuntuista. Paino on tippunut neljässä viikossa 1,5kg, mikä kyllä tuntuukin juostessa. Kilometrit ovat neljän viikon aikana olleet seuraavat: 23km - 50km - 97km - 72km. Marjojahan nuo vielä ovat, mutta Toukokuussa pitäisi jo saada ihan kunnon kiisseli noistakin. Eivät nämä kilometrit ole kummoisia, mutta pitää muistaa, etten ole pitkään aikaan juossut näinkään säännöllisesti. Ja Toukokuuhun on vielä aikaa. Muttei riittävästi Tuomolle. Tämän saattaa aistia tuosta sivujemme gallupistakin: ei ole enää Tohoon luottoa.
Lauantaina oli kestoväkeä enemmältikin liikkeellä, kun Kotiteollisuus soitteli Kellarissa. Soitto oli promilletasoonkin nähden aika särmikästä. Tosin kuunteluelämystä häiritsi joku helvetin wannabe-Ibi Love, joka järjesti yksikseen oman moss pitin eturivin tuntumaan. Siinä sitä oli juoksijat ja suunnistajat ihan paketissa, koska tyttö omasi myös kiitettävän elopainon. Saimme myös osaksemme iloisen olutsateen, jonka tämä kapakkaruusu kehitteli tönimisellään. Herrasmieshän ei naista lyö, mutta semmoisen isällisen luunapin olisi kyllä voinut paukauttaa.
Suunnistajat yrittivät säälittävästi valloittaa naisihmiset, koska tiesivät "oikopolun" Kimmeliin. Tämä polku oikaisi aivan valtavasti. Ehkä 50 metriä. Kimmelissä olikin itselläni sitten jo se perus laskuhumalainen paskameininki, jota ei helpottanut 12 euron sisäänpääsymaksu. Hauskaa kuitenkin oli ja taksimatka suljetulle grillille kruunasi illan.
Sunnuntai kului hiihtoja katsellessa. Hieman tuo Norjan pojan irtiottokyky hirvittää, mutta minkäs sitä voi jos on niin kovassa kunnossa ja lahjakas. Lopullisen niitin päivälle antoi kaikesta muusta humusta huolimatta Kangasniemen kova poika Henri Manninen. Karvainen mies paineli maaliviivan yli ylväässä asennossa tuuletellen, eikä mistään näkynyt juostun matkan rasitukset. 2.19 on kova aika. Ehkä hieman rohkeammalla alkumatkan vauhdilla olisi mennyt kovempaakin.
Tuomo: Polje, polje!!! Kyllä ketjua riittää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti