Perinteinen tammikuun treenitauko ilmeni tänä vuonna flunssan ja yskän muodossa. Se teki sitten 10 päivän juoksutauon. SP:n kanssa mietittiin mitä kommentteja tällaiseen toteamukseen yleensä saa:
- "No sen jälkeen kulkee!"
- "Se vaan herkistää!"
- "Elimistö kaipas lepoa!"
- PARAS KAIKISTA - "Urheilija ei tervettä päivää näe."
Kun jostain syystä en ollut Urheilugaalan palkittavien listalla, niin aattelin taas alkaa hölkkäilemään. Ratavetoja on siis tehty. Tuon elimistön herkistymisen jälkeen on hengitys ollut aika karkeata. Jalat on melko mukavassa tikissä.
Aamusta lohnustelin 7x400m 65-67 sekuntiin. Ei ymmärrä miten on tämä ihminen joskus juossut tuon matkan reippaan 12-13 sekuntia kovempaa? Ei ole nimittäin yhtään kivaa. Siinä sivussa OK-Karjalainen vetää satasia kevyesti 12-13 sekuntiin. Onko sitä vanha vai paska vai sekä ja että?
Loppiaisena olin kuitenkin äijäviikonloppua viettämässä. Se oli virkistävää. Paskanjauhaminen on mielestäni yksi elämän kantavia voimia. Siitä ei tosin olla vaimojen keskuudessa ihan samaa mieltä. Siksi pitääkin survoutua tietyin välein Töysän perukoille saatarin kylmään mökkiin samanhenkisen porukan kanssa luomaan.
Tuotoksena saatiin jonkinlaista videomateriaalikin. Pyynnöistä huolimatta:
Mitenkäs tonnin kisat 5.2 on ohjelmaan muotoutuneet? Vai milloin oli tarkoitus?
VastaaPoistaHerkkyys on hiottu siihen kanttiin, että pillahdan äkki'arvaamatta kyyneliin, jo kauniiden ja rohkeiden tunnusmusiikin soidessa.
Kulkee se on jämpti PERKELE
Minäkin oon tässä just herkistellyt flunssassa pari viikkoa. Katsotaan miltä näyttää ohjelma.
VastaaPoistaValmentaja kielsi osallistumiseni 5.2 tonnin otatukseen(pientä kränää lonkassa). Voin maksaa sinulle suoraan V.Y vetomme, heti seuraavan kerran kun näemme.
VastaaPoistaVoimme myös ottaa revanssin kesällä, sikäli vielä kiinnostuksia moiseen olisi?!
Itseähän tälläinen kansallisen median polttava kiinnostuksen kohde haluttaa toki hirviästi. -olla viivalla...