Joulukuuta -09 vietetään ja mies on samassa pisteessä kuin jo edellisen 1,5 vuottakin. Painoa on liikaa, eikä tiestöä ole kulutettu edes nimeksi. Blogin veikkaukset ovat kääntyneet Tomin suuntaan ja tottapuhuen ihan aiheesta. No epätoivoisella on epätoivoisen teot ja niin myös minulla.
Reilu viikko sitten tuli hankittua kuntopyörä. Saakelin kova paikka tällaiselle vannoutuneelle korvaajien vihaajalle. Mutta pakkorako, koska ei nämä palikat muuten kestä. No nyt on sitten veivattu kampea parhaimmillaan jopa pari tuntia päivässä, joka toivottavasti tulee seuraavien viikkojen aikana näkymään positiivisena kehityksenä keskiketterän kohdalla. Eikä nyt puhuta lihomisesta, vaan päinvastaisesta ilmiöstä. Virtasen Mikolta tuli hyvä ohje: pidä kierrokset 90-100 ja anna mennä. Ja minä poikahan olen pyrkinyt siihen. Eilen oli jopa selkeää fiilistä nähtävissä. Laitoin pyörimään omasta mielestä ehkäpä sen kaikkein kovimman keikkataltioinnin DVD:ltä, Senareiden viimeisen keikan. Sen tahdissa vierähti mukavasti 1,5 tuntinen.
Viikon treenit:
SU 2h pyörää, vikalla tunnilla joka viides minuutti niin paljon kuin kintuista lähtee
MA 10km juoksua kevyesti
TI 1,5h pyörää kevyesti
KE 10km juoksua kevyesti
Lauantaina tarkoitus tempaista 4,5km testi, joka toivottavasti taittuu alle 4.00/km.
Syksyn ehdottomana hailaittina meikäläiselle on ollut taannoinen Firenzen reissu, ja tietysti Henaattorin onnistunut debyytti siellä. Kyllä vanhan sydänalaa lämmitti, kun mies sai uurastuksensa päätteeksi pitkästä aikaa onnistumisen. Raskas, vaikeuksien täyttämä kausi sai valoisan päätöksen. Vaikka tipalla olikin, sen verran railakas oli veijarin aloitus, että lopussa konttaaminenkin olisi edistänyt matkantekoa nopeammin kuin mihin mies pystyi. 3km ennen maalia oli vielä 2.18 täysin mahdollista, mutta minkäs teet jos energiavarastot on polteltu täysin loppuun jo alkumatkan aikana. No sanoo kuka mitä tahansa, ainakin sydäntä oli siinä juoksussa mukana ja helevetin paljon.
Jo muutaman vuoden on tullut hiljalleen mietittyä, että siellä sen miehen mahdollisuudet piilee. Kun hapenottokyky on rajallinen eikä nopeuskaan suoranainen vahvuus ole, mutta taas toisaalta aerobista lahjakkuutta löytyy, viittaa tie vääjäämättä sille kaikkein kovimmalle uralle. Kun samaan syssyyn Henaattorille on löytynyt myös nainen, herää kysymys että onko karkkia tullut yhden miehen syksyn osalle jo vähän liikaakin. No se siitä, toivottavasti positiivinen kierre jatkuu myös keväällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti