Virroilla on sählyturnaus. Mennään Hurrikaaneilla sinne pelaamaan. Jarmo ottaa mut ja Jukan kyytiin. Eskolla on kyydissä Sulkavankylän sakkia.
Esko sai, piru vie, Käyttöautosta sen Mitsun Evo nelosen. Vai olisko jopa Evo vitonen? Neliveto ja kaikkea. Aivan helvetin väärin on se! Meillä kuitenkin on nätti kermankeltainen Opel Corsa 1,2 S. Maailman rumin auto.
Ajetaan tai Jarmo ajaa noin tuhattakahtasataa Virroille. Ihme kyllä ollaan hengissä Hämeen läänin puolella.
- Missä pirussa se pelipaikka on?
- No eikö se ollu Kisapirtti? Se missä on elokuvateatteri.
- Onko Virroolla elokuvateatteri!?
- Onhan Alavudellakin.
- Virrat on kuitenkin pieni paikka.
- Ja Alavus aivan saatanan iso.
Löydetään perille. Väkeä on pihassa, myös meidän joukkueen omaa. Voiko kenttä olla kovin iso noin pienessä tilassa?
- Millainen peliohjelma?
- Meillä on tunnin päästä. Vastassa on joku Vaasa-Virrat.
- Sehän on linja-autolinja! Ei kai niillä nyt semmosta nimeä ole?
- On on!
- Voi vittu...
Lähden verryttelemään. Juosten, jota muiden joukossa vähän naureskellaan, mutta en minä jollain lätkimisellä itseäni lämpöiseksi saa.
On hemmetin kuuma. Vaatetta on aivan liikaa. Kropan yläosaan on kuuma ja sääriin kylmä. Ilma on niin kevyttä, että askelkin tuntuu leijuvan viisi senttiä tien yläpuolella.
Meidän vuoro. Pelikentän materiaali on jotain ihmeellistä plyyshiä. Jalkaterä liikahtaa sellaisen puoli senttiä sivulle, vaikka kehon liike on pysähtynyt. Tässähän saa paikat paskaksi!
2*10 min on pelin kesto. Ekan erän jälkeen tilanne on 5-1. Hannu tekee sen meidän maalin. Niillä on isoja ja vanhoja miehiä, meillä pikkupoikia.
Toisessa erässä vastustaja hyytyy. Minä ja Jarmo aletaan tapojemme mukaan pitää helvetillistä vauhtia. Jarmo syöttää minulle laitaan, juoksen maalille ja längistä sisään. Teen neljä samanlaista maalia. Jarmo syöttää ne kaikki. Petri on meidän kentässä. Hannu ja Esko tykittää päälle vielä pari ja voitetaan peli.
Me ollaan näin kovia, perkele! Mehän viedään koko turnaus. Seuraavaan peliin on pari tuntia. Lähdetään hakemaan kaupasta karkkia ja alkoholitonta siideriä. Voikohan siihen jäädä koukkuun?
---
Seuraava peli on Virtain Veikkoja vastaan. Eikös ne pelaa lentopalloa? Eihän ne voi mitenkään meille pärjätä. Vanhoja ukkoja.
Veikot tekee ensimmäisen maalin alta puolen minuutin. Ne vetää kaukaa ja on pitkiä. Meidän joukkue ei saa niiltä palloa pois. Hannu tekee yhden maalin, mutta hävitään 12-1. Rumaa.
- Miten meni?
- Turpaan tuli, että tukka lähti, tokaisee Jukka.
- Niin näkyy.
Pettymys on kova ja on todella lyöty olo.
- Olipa paska peli!
- Ne oli niin pitkiä, ettei niiltä saanut palloa!
- Ja vetivät kovaa.
- Viimeinen pitää voittaa, että mennään jatkoon.
Ei voiteta. Se on tasaisempi, mutta ei voiteta. Turnaus on siinä. Ärsyttää.
---
Jarmo ajaa tuhatta. Soittimessa on 666:sen Paradoxx, joka on aivan hirveää paskaa. Varsinkin, jos sitä kuuntelee niin kovalla. Ajetaan melkein sillan kaiteeseen Jarmon säätäessä soitinta.
Illalla mennään Jarmon kanssa pyörimään kylille. Syödään makkaraperunat Harrilla ja kotiin jo kahdelta. Yöllä puhutaan Jukan kanssa maailmankaikkeudesta.
---
Edellisenä viikonloppuna Toni oli tehnyt minulle irokeesikampauksen. Ei se ihan suora ollut, mutta tarpeeksi raju toki.
Mika Häkkinen voitti Brasilian GP:n ja se oli kova juttu. Schumacherin ylivoima alkoi jo muutenkin risoa.
Tuossa turnauksessa huomasimme, että pelkkä pelailu ei riitä. Pitäisi treenatakin.
Alkoholitonta siideriä oli litran muovipullossa, joka oli tosi ohutta muovia. Pullo rapisi tyhjentyessään. Juoma oli hyvää ja päähän se ei mennyt.
Sulkavan Sudet, joka muuntautui Hurrikaaneiksi ja lopulta sulautui osittain SC Alavuteen oli kova sakki. Aluksi saatiin turpaan, mutta lopuksi alettiin olemaan jo hemmetin hyviä.
